Kiiđâ majemuš puásuikišto Jergulist

Taan kiiđâ puásuikištoh láá tääl lappâd. Mun lijjim mannee oholoopân Jergulist, Taažâst. Jergul lii uccâ sijdâ suullân 40 kilomeetter keččin Karasjok (Karasjuuhâ?). Tobbeen lii Jergul Astu já kišto lâi juuvâ riddoost Aastu peht.

Mun lijjim tobbeen valjiimin aaigijd. Heikki "aikabussi" Kivinen lâi Turuust já nuuvt mun koolgim leđe Jergulist. Ahti lâi lamaš Kautokeinost já tobbeen lâi nuuvt ennuv čuolmah et sun iv pyevti moonnâđ maassâd toho innig ollágin.. Mut taan kerdi puoh moonâi uáli pyereest! Mon vuoijim toho lávârduv iđedist váhá vuáijuu love ääigi já puoh lijjii vaalmâš maangâ miinuut ovdil koskâpeeivi ko kišto algij. Lávârduv ehidist mun vuoijim maasâd Karasjok. Munjin lâi väldim viste Rica hotellist. Rica lii aaibâs šiev hotel.

Siämmáá ääigi ko lâi muu puásuikišto, Jergulist lâi meiddei Silkirenn, mii lii "et hyggelig skirenn for damer i alle aldre". Ennuv nisoneh tobbeen peiviv já meiddei ehidist ko lâi "after party". Munjin ij kihheen eeđâ maiden já mun kuullim tast eskin puáttee peeivi. Vuoi.

Mutâ mudoi kišto moonâi aaibâs pyereest.. Ij lamaš hirmâd ennuv poccuuh, tuše suullân vittlov mutâ ij totkin häittidâm. Piäiváš pastij, puohah lijkkujii já muu uási moonâi čuolmâttáá. Nuuvt pyereest ete mun puávtám moonnâđ toho uddâsist-uv kuás peri. Ahti ij pyevti ettâđ siämmáá.. :-)

Puásuikunâgâskištoh - Porokuninkuuskisat

Porokuninkuuskisojen palkintopöytä

Uhhuh, liiba lamaš hitruus já mielâkiddiivâš pessiokko - já váhá lussâd meiddei. Oholoopâ Anarist, Aanaarjäävri jieŋâst, lâi puásuikunâgâskištoh já mun lijjim tobbeen ääigivaldiimist. Jis tun halijdâh uáiniđ maid mun lam porgâm taan oholoopân, keejâba teehi: Porokuninkuusajojen tulosseuranta 2013. Vástuppeeivi mun lijjim tobbeen jieŋâ alne muáddi tijme kištosaje RAKENTAA já sehe lávurduv ete pasepeeivi tijme lâi jo paijeel kuttâ ovdil ko mun lijjim pääihist.

Kištoh monnii olmâ pyereest! Ulmuuh lijjii ennuv já lávurduv soŋŋâ lâi čuovvâl, piäiváš paaštij polvâttáá almeest. Pasepeeivist koolgâi muáttá mutâ ijba myettimgin jis tääl ij piäivášgin paastij. Piäiváá vänivuotâ ij kuittâg lamaš kepidij kišto mielâstumvuođâ ollágin já peeivi tehálumoš äšši, kunâgâšvuáju kyevti kilometteer vuolgâ, pootij ennuv ulmuid kištosajan.

Pessiäigi lii lamaš viehâ piäivádâš tääbbin ige lah lamaš liijkás puolâšgin. Kidduv lii puátimin!


Onpa ollut hauska ja mielenkiintoinen viikko - ja vähän raskaskin myös. Viikonloppuna Inarissa, Inarijärven jäällä, oli porokuninkuuskilpailut ja minä olin siellä ajanotossa. Jos haluat nähdä mitä minä olen tehnyt tänä viikonloppuna, katsopa tänne:  Porokuninkuusajojen tulosseuranta 2013. Perjantaina meni muutama tunti jäällä kisapaikkaa rakennellen ja niin lauantaina kuin sunnuntainakin kello oli jo yli kuuden ennenkuin olin kotona.

Kisat menivät oikein hyvin! Yleisöä oli paljon ja sää oli lauantaina loistava auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta. Sunnuntaina piti sataa lunta mutta eipä satanutkaan jos nyt ei aurinkokaan paistanut. Auringon puute ei kuitenkaan ollut vähentänyt kilpailun suosiota ollenkaan ja päivän kohokohta, kuninkuusajon kahden kilometrin lähtö, kokosi paljon yleisöä alueelle.

Pääsiäisenaika on ollut melko aurinkoinen täällä eikä ole ollut liian kylmäkään. Kevät on tulossa!

Kielâmiästárokko II

Taan ohhoost must lii lamâs pargohárjuttâllâm ko iärásein láá lamaš kielâmiästárohhoost. Mun ožžum leđe pargoost, vâi mun puávtám Varpu pargoh opâttâllâm. Varpust láá innig tuše muáddi peivi ovdil ko sun vuálgá luámust.

Naa, maid mun lam talle porgâm taan ohhoost? Vuossaargâ mun lijjim aaibâs táválâš pargoost muu uđđâ toimâttâhâst. Mun mááksim muáddi reekig já Varpu máttááttih munjin muu pargoid.

Majebaargâ mun moonnim kielâpiervâlân. Tobbeen mun luuhim váhá kirjeid párnáin. Kerttu puátij Avelist eelliđ piäjust meid já puotij ohtâ reekkig munjin. Eehidpeivist must lâi auto huolâttuvvâst Hervik tivottuvvâst Kaamasist. Hervik lii aaibâs pyeremus! Ihehuolâttâš máksij 75 euro já tast tuše 20 euro pargoid. Já tot ij lamaš hyeni huolâttâš meidgin, ko must lâi kejâttâs tuorâstuv ige lamaš mihheen váivih. Pyeri hommá ja pyeri Hervik!

Koskoho mun lijjim Piäjust, mii lii seervi nubbe piervâl Anarist. Tobbeen mun spellim ennuv párnáiguin. Eehidpeiviv mun lijjim škoovlâst rähtimin pessipargoid. Škoovlâst lii lamaš Nenetsikyesih taan ohhoost já sij máttááttii mijjân iäráseh sii kietâtyejeh. Pessityejeh lijjii hitruus já viehâ älkkeeh meid.

Tuorâstuv mun vuolgim Avelân Varpuin. Must lâi tot kejâttâs já muoi ferttijm eelliđ Kiátust, mii lii Seervi kuálmáád piervâl Avelist. Kerttu ij lamaš pargoost onne, vâi mun teeivim Satu já sun vuosij munnuin käähvi.

Vástuppeivi must ij lamaš mihheen pargoid, vâi mun jotim Sajosân, rähtim váhá liävsuid já moonnim škoovlân puurrâđ.

Čuoigâmluámu Anarist

Taan ohhoost must lii lamaš čuoigâmluámust! Já lâi nuuvt aldast ete mun eellim čuoigâmin, mutâ jiem mun luhostum tast. Mun irâttim tuálvuđ muu saveheh čuoigâmstadion, vâi kiinii Inarin Yritys ulmuu puáhtiččij taid njuottâđ. Mutâ vuoi, ij lamaš kihheen saajeest. Na, uddâ keččâlem puáttee ohhoost talle..

Tällä viikolla minulla on ollut hiihtoloma! Ja oli niin lähellä etten käynyt hiihtämässä, mutta en ihan onnistunut siinä. Yritin viedä sukseni hiihtostadionille, jotta joku Inarin Yrityksen ihminen voisi ne voidella. Mutta voi, ei ollut kukaan paikalla. No, uusi yritys ensi viikolla sitten.. 

Alkuviikko sujui mukavasti lomaillen ja työntekoa harjoitellen, viikonloppu taas poroja katsellen. Ivalossa, Ivalojoen jäällä, järjestettiin Kultakello PoroCup-osakilpailu Ivalon Paliskunnan toimesta. Kisojen lähtöarvonta suoritettiin jo maanantai-iltana ja ellei muuta niin reilu neljän tunnin sessio kertoi sen, että porokilpailujen järjestäjät tarvitsevat kipeästi paremman ohjelman kyseiseen hommaan.

Enivei, Mikkolan Juha oli lingonnut koko talven rataa puhtaaksi lumesta, joten jään paksuus joesta huolimatta oli puolen metrin luokkaa ja rata oli aivan loistava. Leveyttä oli vaikka muille jakaa ja saapa nähdä päästäänkö Inarin Kuninkuusajoissa samalle tasolle.. 

Tarkoitukseni oli auttaa viime hetken valmisteluissa perjantaina samalla kun tulen tikkien poistoon Ivaloon. Mutta eihän siellä enää perjantaina iltapäivällä paljoa tekemistä ollut, joten huristelin takaisin Inariin kiertämättä Nutukkaan kautta. Lauantain ohjelmassa olivat alkuerät ja karsinnat niin poroajoihin kuin suopunginheiton SM-kisoihinkin, jotka kisattiin viikonloppuna myös.

Lauantaina paikalla oli ihan mukavasti yleisöä ja Ivalossa olleet turistit näkivät palan paikallista kulttuuria. Sunnuntaina väki jostain syystä väheni, mahdollisesti siksi, että lomamatkaturistit vaihtuvat usein sunnuntaisin eikä paikallisia jaksa ajot niin suuresti kiinnostaa. Mutta ei se onneksi menoa haitannut. Lauantaina kisattiin auringonpaisteessa mutta sunnuntaina aurinko ei millään suostunut tulemaan ohuehkon pilviverhon takaa kunnolla näkyviin. 

Viikonlopun valokuvat ovat vielä kamerassa, yritänpä muistaa laittaa jonkun näkösälle tännekin tässä lähiaikoina. Ensi viikolla palataankin taas koulun penkille. Ohjelmassa on mm. inarinsaamenkielistä kaunokirjallisuutta, mitä varten lainasin kirjastosta lyhyitä tarinoita ja taruja sisältävän lastenkirjan. Siitä pitäisi sitten ensi kuun puolella tehdä arvostelu ja esitys luokalle.. Sitä ennen luetaan ja keskustellaan kaikenlaisesta inarinsaamenkielisestä kaunokirjallisuudesta, mistä ei ole runsaudenpulaa.

Čuoigâd Anarist

Tänä viikonloppuna olen ollut suurimmaksi osaksi Juutuanvaarassa Scandinavia Cup -hiihtokilpailuissa. Ilmoittauduin joku aika sitten kisatalkoisiin ja tulihan siellä useampi tunti päivässä vietettyä. Kisat tosin alkoivat lievästi sanottuna huonosti kun Ivalosta lainassa ollut työmaakärry syttyi torstaina tuleen ja paloi mukanaan lähes sata paria ruotsalaisten suksia.

Itse kisat sujuivatkin sitten perjantaista alkaen ihan hyvin. Lauantaina tosin oli pientä sählinkiä naisten sprintin yhden alkuerän ajanotossa mutta muuten kaikki sujui ihan mukavasti. Sunnuntaina hiihdettiin vielä naisten 15 ja miesten 30 kilometrin matkat. Laura Ahervo voitti naisten hiihdon, joten ihan hyvä päivä siinäkin mielessä.

Menneellä viikolla meillä oli Petterin taivutuskurssi 2, tosin Petterin osuus jäi hieman vajaaksi ja etäopetuksen varaan mutta itse kurssi oli kuitenkin ihan hyvä. Nyt on preteriti ainakin teoriassa opiskeltu ja voi siirtyä käytännön harjoitteluun.. Pari kolme lisämuuttujaa ja muistettavaa asiaa tuli mutta ehkä se tästä alkaa pikkuhiljaa sujua..

En olekaan tainnut koskaan sen tarkemmin kertoa inarinsaamen sanojen taivuttamisesta. Joten nyt kun preteritikin on sopivasti "hallussa" niin tässäpä esimerkki tietää-sanan taivutuksesta:

syödä - puurrâđ

Yksikkö:

syön – mun puurâm
syöt – tun puurah
syö – sun porá

Suomessahan ei kaksikkoa olekaan – eli kaksikko on vähän niinkuin monikko mutta koskee vain kahta henkilöä, esimerkiksi äidit käyttävät kaksikkoa luontevasti lastensa kanssa:

kaksikko:  
muoi porreen
tuoi purâvettee
suoi puurrâv


Monikko:
mij puurrâp
tij purâvetteđ
sij poreh


Preteriti eli mennyt aikamuoto taas menee jotakuinkin näin:

söin – puurrim
söit – puurrih
söi – puurâi
me (2) söimme – puuráim
te (2) söitte – puuráid
he (2) söivät – puuráin
söimme – puurâim
söitte – puurâid
söivät – purrii

Eli niin vokaalit kuin keskuskonsonantitkin muuttuvat, lyhenevät tai pidentyvät sanan ja persoonamuodon mukaan.. Hetkittäin hieman haastavaa siis.. Kielikorva toki kehittyy käytön myötä, minkä vuoksi olisi tietysti mukavaa jos televisiosta tai radiosta tulisi inarinsaamenkielisiä ohjelmia enemmän kuin vajaan tunnin verran viikossa.

Aanaar peivikirje #008

Juvduu - 12.3.2013

Onne lâi vuossâmuš peivi kuhháás ääigi ko mist lâim anarâškielâ oppâtiijmeid. Peeter káidusmáttááttâs
sujâttemkurssâ álgij onne. Petter máttá mii Helsigist já mij čokkáp Anarist tiätturâin. SMK kiävttá iLinc-ohjelm, mii lii viehâ hyeni ko ij tuáimá Linuxist ollágin. Kale Adobe Connect váá lii pyeri ohjelm!

Taan peivi äšši lâi preteriti. Taan oho maŋa mun kolgâččij máttiđ čäälliđ maid tábáhtui ige aainâs váá maid táábáht. Mun jiem maašâ vyerdiđ tom.

Mun lam uussâm tääl jo kyevti  pargo, oovtâ SMK:st já nube Anarâš seervist. Itten must lii sahhittâllâm ton SMK pargo. Mut tot ij lahgin uásiäigipargo nuuvt ko ton koolgâi leđe, vâi mun jiem pyevti toho moonâ veikkâ sij mun valjiččijgin. Mun lam tääbbin opâmin kesimáánu räi. Ton maŋa mun jiem vala tieđe.

Tänään oli ensimmäinen päivä pitkään aikaan kun meillä oli inarinsaamen oppitunteja. Petterin etäopetustaivutuskurssi alkoi tänään. Petter opettaa meitä Helsingistä ja me istumme Inarissa tietokoneilla. SAAK käyttää iLinc-ohjelmaa, mikä on melko huono kun toimi Linuxissa ollenkaan. Kyllä Adoben Connect vaan on hyvä ohjelma!

Tämän päivän asia oli preteriti. Tämän viikon jälkeen minun pitäisi osata kirjoittaa mitä tapahtui eikä aina vain mitä tapahtuu. En malta odottaa sitä.

Loppuviikosta hiihdetään myös Scandinavian Cup -kilpailu Juutuanvaarassa, Inarin kirkonkylällä. Olen - tietenkin - ilmoittautunut sinne talkoisiin. Toimenkuvana on yhteyshenkilö, tarkoituksena toimia urheilijoiden ensimmäisenä kontaktina ja keksiä ratkaisuja heidän mahdollisiin ongelmiin. Toivottavasti mitään suuren suuria ongelmia ei ilmene. Jossain vaiheessa pitää varmaankin käydä tutustumassa tarkemmin kisa-alueeseen, jotta osaa edes opastaa ihmisiä oikeille laduille.. :-)

Huomenna jatkuu taasen etäopetuskurssi. Harmillisen aikatauluväärinkäsityksen tms. vuoksi Petter ei ole Inarissa ja tunteja pitävät sijaiset ja aina välillä Petter etänä ja osa tunneista on muutettu itsenäiseksi työskentelyksi. Huomenna tunteja pitää aamupäivällä Miina Seurujärvi ja iltapäivällä onkin itsenäistä työskentelyä. Saatanpa käydä Juutuanvaarassa vähän katsastelemassa..

Aanaar peivikirje #007

Na, maht mana? Takkâ koijâdmist, aaibâs pyereesthân tääbbin mana. Kiđđâ lii jo puátámin já olgoos lii viehâ čuovvâd. IJ taarbâš čuovâ ollágin ko mana škoovlân iđedist!

Munnuu - muu já Johanna - mediakuursâ fiilmâ lii vaalmâš. Ton nommâ lii Leŋgim. Tot lii kuvvim Paadar Puásuitáálust Solojäävrist. Into Paadar čáitá maht puásui leŋgimin. Fiilmâ lii kyehti miinuut kukke, ađai ij nuuvt kukke mutâ aaibâs pyeri nuuvttii. Itten já vástuppeeivi must ij lah nuuvt ennuv pargo ennig. Mun lopedij rähtiđ valjiittuv mii puáttee DVD já tot ij lah vala aaibâs vaalmâš. Já ain puátá rähtiđ váhá sovskammuuh.

No, miten menee? Kiitos kysymästä, ihan hyvinhän täällä menee. Kevät on jo tulossa ja ulkona on melko valoisaa. EI tarvitse valoa ollenkaan kun menee kouluun aamulla.

Meidän (kahden) - minun ja Johannan - mediakurssin filmi on valmis. Sen nimi on Valjastus. Se on kuvattu Paadarin porotilalla Solojärvellä. Into Paadar näyttää miten poro valjastetaan. Filmi on kaksi minuuttia  pitkä eli ei niin pitkä mutta ihan hyvä silti. Huomenna ja perjantaina minulla ei ole niin paljoa tekemistä enää. Lupasin tehdä valikon meidän tulevaan DVD:hen ja se ei ole vielä aivan valmis. Ja aina voi tehdä vähän karvakenkiä.

Aanaar peivikirje #006

Skábmagovat lii monâmin. Mun lam tobbeen lamaš váhá poorgâm vástuppeeivi. Jiem nuuvt ennuv mutâ váhá kuittâg. Vástuppeeivi Sajosist lâi meid stuorrâmuš já pyeremuš konsert kuássin ko Mari Boine puáđij Anarân. Sun lavluij kyehti tiijme. Sajosist ij lamaš ollágin rijjâ saje. Mari maŋa masa puoh moonnâh Hotel Inari, kost lâi Ailu Valle. "Rantsust" lâi hirmâd ennuv ulmuuh meid.

Lávurduv eehid lâi Somby Hotelli Kultahovist. Somby lâi viehâ pyeri. Ij ollágin taggaar muusik ko mun táválávt kuldâlâm, mutâ nuuvt teikâ návt, pyeri Somby lii. Mun lijjim hirmâd vaibâm jieht ehidist já mun ferttij vyelgiđ pááikán masa tállân ko Somby nohái. Mun vyeijilim Kultahovist váhá maŋa koskâijjâ já ij-uvks poolisauto vuálgá muu tyehin já váhá maŋa copcij muu Siida peht. Mutâ luhhoost mun juuvâm tuše čääci, já nuuvt suoi lyestiv muu moonnâm.

Skábmagovat on menossa. Olen ollut siellä vähän työskentelemässä perjantaina. En niin paljon mutta vähän kuitenkin. Perjantaina Sajoksessa oli myös suurin ja paras konsertti koskaan kun Mari Boine tuli Inariin. Hän lauloi kaksi tuntia. Sajosissa ei ollut yhtään vapaata paikkaa. Marin jälkeen melkein kaikki menivät Hotelli Inariin, missä oli Ailu Valle. Rantsussa oli hirmoisun paljon ihmisiä myös.

Lauantaina oli Somby Kultahovissa. Somby oli melko hyvä. Ei ollenkaan sellaista musiikkia kun minä tavallisesti kuuntelen, mutta niin taikka näin, Somby on hyvä. Minä olin hirmuväsynyt eilen illalla ja minun piti lähteä kotiin melkein heti kun Somby lopetti. Minä lähdin ajamaan Kultahovista vähän jälkeen puolenyön ja eikös poliisiauto lähde minun perään ja vähän myöhemmin pysäytti minut Siidan kohdalla. Mutta onneksi minä juon vain vettä ja niin he päästivät minut menemään. 

Skábmagovat lii álgimin

Aanaar 19.1.2013

Tot lii uđđâivemáánu vuosmuš okko já tothân meerhâš, ete Skábmagovat álgá aaibâs forgâ!

Onne must lâi-uv mielâkiddiiváá peivi. Ja tijme lii táál nuuvt ennuv ete muu kolgâččij moonnâđ uáddiđ jo love miinut tassaaš mutâ jiem, ko mun lam tääbbin já čäällim maid mun lam porgâmin onne.

Naa, mun rähtij muu sovskammuuh oppeet ja finnij muu puáris kammuuh vaalmâš. Taid puáti aaibâs pyereh, ij huámmáš ollágin ete pel ovdâ- ja monnjâkeečist láá uuđâseh! Mun lam viehâ tutâvâš jieššân.

Mun meiddei iälám Avelist viežžâđ Jason Ryle. Aslak suáittij munjin ko mun lijjim ettâđ ete mun puávtám vyeijiđ jis taarbâš.  Já nuuvt mun moonâi. Toyota Avensis lii viehâ pyeri avdo. :-)

Itten álgá Skábmagovat. Tiervâpuáttim Anarân!

Aanaar peivikirje #005

Vástuppeivi

Onne mun lam porgâm muu sovskammuuh já jurgâlâm fiilmâ Mattus Haansa luuvdâ rähtimin. Muu sovskammuuh láá tääl vooijâmin. Mun jiem kiergânâm taid vala kárvum ko mun kolgâččij vyelgiđ jurgâliđ mutâ kenskiba puáttee keerdist.

Ehidistpeeivist mun moonâi Sajosân jurgâlâm Skábmagovat (Skammâ kuuvijd) fiilmâ Mattus Haansast rähtimin luuvdâ. Koskoho mun jurgâlij eres fiilmâ já tot lâi váhá vaigâd. Taan lii vala váhá eenâb vaigâd - mun jiem vala máátá tuárván sujattiđ já nuuvt mun ferttiim čäälliđ eenâb vaigâd ige "vaikeampi".. :-)

Ehidist mij lep filmâeehid Jeerast. Mij keččâp Star Wars paje nelji (vuossâmuš Star Wars filmâ). Tot kale lâi viehâ hyeni. Na ij tääl nuuvt hyeni, aaibâs pyeri mutâ puárishân tot jo váhá lii. Já äigi ij lah nánnáá skippáár scifi-fiilmâid.  Lávurduv mij keččâp viiđád ja kuuđád pajeh.

Já vala váhá muu pyereeb kielân...

Perjantaina tein taas karvakenkiä ja jatkoin Skábmagovatin inarinsaamenkielisten filmien tekstittämistä. Kengät on nyt leikattu paloihin, karvomista ei ehtinyt tehdä kun piti lähteä teksittämään mutta ehkäpä ensi kerralla.

Iltapäivällä istuin Sajoksessa tekstittämässä lyhytfilmiä Mattus Hanssan luudanvalmistuksesta. Keskiviikkona teksittelin toista filmiä missä Anja Kaarret oli kielipesäläisten kanssa kokemassa madepyydyksiä. Se oli aika vaikeaa mutta tämä oli vielä vähän vaikeampi.

Illalla meillä oli eokuvailta Jeerassa. Me katselimme Star Wars IV:n, joka oli kyllä melko huono. No ei nyt niin huono, ihan hyvä mutta vanhahan se jo vähän on eikä aika ole mukava kaveri scifi-elokuvalle.. Lauantaina on luvassa sitten viides ja kuudes osa..

Aanaar peivikirje #004

Sovskammuuhkurssâ álgij! Oppeet. Taan tove Anarist Škoovlâ rijjâvaljiimin kuursân. Puáttee kyehti oho mun kuárruum sovskammuuh, máhdulávt PAULAKENGÄT. Kyehti oho maŋeláá must kolgâččij leđe sehe KURE- ete PAULAkammuuh: ohtâ paarâ juhlijd já nube paarâ távâlâš KÄYTTÖÖN. Vuossâmuš peeivi mun njuskij já PARKITSIN vittâ tiijme. Nube peeivi mun ááigum LEIKATA já kárvuum taan.

Ehidist mij moonâi Njellim Erähotelli. Tobbeen lâi kirjerääju sijdaeehid. Muádi tijme moonâi nánnásávt Miikain ja Tapioin Njellimist - já MATKALLA tohon já maassâd täähi. Kiinii pyevtiččij ettâđ, ete vyeijim kyehti čyeti kilomeeter kähvistâlmin lii viehâ KALLIS teikâ HÖLMÖÄ. Nuuvt kenski mun-uv vala mannee ive.

Ja vala masa siámmáá nube kielâ...

Karvakenkäkurssi alkoi! Taas. Tällä kertaa Inarissa koulun vapaavalintaisena kurssina. Seuraavat kaksi viikkoa ompelen siis karvakenkiä, todennäköisesti paulakenkämallisia. Parin viikon kuluttua minulla pitäisi siis olla kahdet karvakengät: toiset jokapäiväiseen käyttöön ja kulutukseen, toiset "juhlatilaisuuksiin", kuten linnanjuhliin ja Saamelaisten kansallispäivään. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului reilu viisi tuntia koipien näskäämistä ja parkkiamista. Perjantaina olisi tavoitteena koipien leikkaus ja karvominen.

Torstail-illan ohjelmanumerona oli lähes ex tempore-lähtö Nellimin Erähotellilla käymään. Siellä oli erään kirjaston kulttuurinsäilytyshankkeen järjestämä kyläilta. Muutama tunti sujui rattoisasti Teemun ja Tapsan seurassa Nellimissä - ja matkalla sinne ja takaisin. Joku voisi sanoa, että parin sadan kilometrin päässä kahvilla käynti kuulostaa melko kalliilta tai hölmöltä. Niin ehkä minäkin vielä vuosi sitten.

Aanaar peivikirje #003

Onne lâi hávski (soŋŋâ)peivi. Iđedist alme lâi kirkes ige lamaš poolvah ollágin já tääbbin lâi suullân love ceehi puollâš. Koskâpeeivi ääigi piivâld váhá já muáttáá. Muádi tiijme já suullân vittâ seenti muotâ maŋeláá lii oppeet piäivádâh-uv - já váhá eenâb koolmâš. Hitruus!

Tääbbinhân ij lah lamaš hirmâd puolâš mannee peeivijd já vuossargâ lâi tuše ohtâ cekki puollâš. Onne lâi meiddei Ááná majemuuh tiijmeh kuhes ääigi. Sust lii eres ääših itten já mist lii kááiduspeivi škoovlâst, talle mist álgip rijjâvaljimiävtuliih kyehti oho já ton maŋa mediakuursâ nubbe okko.

Mun almottâđâi onne "Skammâkuuvijn párnái pargopáájánijd anarâškielâlii jođetteijee". Skábmagovatist láá pargopáájáh vyelitääsi uáppeeh já sij tarbašeh pälhittes pargeeh - já munhân lam tobbeen tiäđust-uv. Puátába uáini maht tot mana..

Ja yleisön toivomuksesta ja ajanpuutteen vuoksi...

Tänään oli hauska sääpäivä. Aamulla taivas oli kirjas eikä ollut pilviä ollenkaan ja täällä oli pakkasta noin kymmenen astetta. Puolenpäivän aikaan lauhtui vähän ja rupesi satamaan lunta. Muutamaa tuntia ja noin viittä senttiä lunta myöhemmin on taas aurinkoista - ja vähän kylmempää. Mukavaa!

Täällähän ei ole ollut hirveän kylmää viime päivinä ja maanantaina oli vain yksi aste pakkasta. Tänään oli myös Annan viimeiset tunnit pitkään aikaan. Hänellä on muita asioita huomenna ja meillä on etäpäivä koulussa, sitten meillä alkaa vapaavalintaiset kaksi viikkoa ja sen jälkeen mediakurssin toinen viikko.

Minä ilmoittauduin tänään "Skábmagovatiin lasten työpajoihin inarinsaamenkieliseksi vetäjäksi". Skabmagovatissa on työpajoja ala-asteen oppilaille ja he tarvitsevat talkoolaisia - ja minähän olen siellä tietenkin. Saapa nähdä miten sekin menee..

Aanaar peivikirje #002

Onne lâi vist peivi ko mun jiem lah eidu maiden porgâm. Na ij tääl aaibâs nuuvt, mutâ masa. Mun lam (liijkás) váhá luuhâm kielâkyeimi já iälám käävpist. Nuuvt te peeivi lihâdem já olgomin(?) láá ráhtám.

Kuva: Suomen Museot Online

Jieht álgái kamâspidoh já sovskammuuh kurssâ Angelist, Hilma pääihist. Mun ááigum ráhtiđ munjin kistuuh. Mutâ vistig mun ferttiim muu kammuuh tivvoođ ko sii ovdâkeečih láá váhá navvaleh. Talle mun ráhtám kistuuh já jis pyereest mana, toh láá vaalmâš ovdil Skábmagovat. Mutâ mun váhá poollâm et mun jiem luhostum.. Mun ferttiim muu kodoreh neskiđ já ostodiđ puáttee ohhoost škoovlâst, vâi mun peesâm tállán kuárruđ puáttee vástuppeeivi.

Kurssâ ij vala hirmâd pyereest álgám ko Hilma puáccái jieht, nuuvt te onne ij lamâš kuursâ. Itten mun ferttiim muu kammuuh kuárruđ aaibâs jieš ja ohtuu..

Aanaar peivikirje #001

Aanaar peivikirje – uási 1

Peeivi sääni: joten == nuuvt te, já tondiet


Taat lii miinii mun lijjim ferttiim moonnâđ jo ennuv ääigi talle, mutâ ko mun lam nuuvt hyeni uázzuđ maiden. Mut pyereeb váhá maŋeláá ko ij ollágin. Nuuvt te, táá lii muu uccâ peivikirje anarâskielâst, kost mun hárjuttâllâm aainâs-uv čäälliđ anarâskielâ.

Onne lii mediakuursâ vuossâmuš oho majemuš peivi. Taat lii jo niäljáád peivi já mottoom juávkku lii jo kuvviim eenâb teikâ ucceeb, mutâ muu juávkku ij lah kuvviim maiden. Johanna, muu "tiimiskippáár", lii lamâš meddâl ubâ oho já tondiet mun lam poorgâm munnui kietâčaalâ já kovekietâčaalâ sehe váhá hárjuttâllâm kuvvimist.

Onne ehidist mun kolgâččij moonnâđ Johanna kuuvl váhá jurdeen ete maid muoi porgeen já kuás. Mun lam moonnâm peeljâspuállutijmeest viiđâ ääigi ja ton maŋa mun moonâm teejâst Johanna kuuvl.

Onne ehidispeeivist mun moonâm Minnain Piejân. Kuvvimtávirijd láá ennuv já toh láá viehâ lussâd, nuuvt te mun išedâm Minna váhá. Suu fiilmâ tábáhtum tobbeen, mun jiem vala aaibâs tieđe maggaar tot lii.

Addel addâgâš olssâd

Mun lam lamâš tääbbin tääl nelji máánu já ij vala oppâđ adeliđ addâgâš olssâd. Kenski jo aaibâs forgâ. 

Puáttee ohon mij teivâp mielâmiäštáreh. Mun ja muu paarâ, Airi, muoi teiveen munnuu kielâmiäšter Avelist. Muoi kolgâvettee väldiđ paddimpiergâs fáárun, ete muoi pyehtivettee paddiđ suu maainâseh. Muoi láán tobbeen vuossamuš majebaarga já talle vuossarga peeivi munnust kolgâvettee kuldâliđ maid sun sáárnui. Já talle teivâvettee sun oppeet koskoho. Tuorâstuh lii oppeet porgâpeivi munnust, muoi kuldâlvettee lassee já čäälliđ maid sun sáárnuigis. Já talle vástuppeeivi mist lii škoovlâ já mij ettâp ohhoost. 

Já tuot lii muu taan oho anarâškielâ rappoort. Já tohon moonâi tuše tijme teikâ váhá paijeel..

Anna sai hirmu-urakan valmiiksi ja palautti viime perjantain kokeet tarkistettuina tänään. Missä ja milloin tahansa muualla olisin varmasti ihan tyytyväinen neloseen mutta koska en ole vielä oppinut antamaan itselleni anteeksi niin en (ainakaan vielä) voi sanoa olevani. Kenski talle puáttee oho, ehkä sitten ensi viikolla.

Koe oli peruskurssi I:n ainoa koe, joten tekemistä ja tehtävää oli melko paljon. Onneksi opiskelu on ollut sen verran rankkaa ja haastavaa, että sitä on ollut pakko tehdä kaiken aikaa, joten sinänsä ei ollut hirveästi väliä kuinka pitkä tai laaja koe oli. Parempi numero jäi kiinni pääasiassa vaatteista. Sain (odotetusti) surkeat pisteet tehtävästä, missä piti kuvailla pukeutumista. Vaatesanastolappu jäi muutamana päivänä kotiin enkä vain muistanut/jaksanut kerrata sanoja iltasella eikä puuvsaheilla, suháilla já t-pääiđillä kovin pitkälle pötkitä Inarin pakkasissa.. Mutâ ijba tot mihheen, viehâ pyereesthân tot moonâi.

Mutta jokohan rantsussa istuminen riittäisi tältä päivältä ja voisi lähteä päivälliseväiden kera kotiin rentoutumaan hetkeksi? Päivän ruokapalvelu hieman tökki koulussa; aamiaisella tarjoiltiin edellispäivän kylmää mannapuuroa ja muroja ja päivällisen sijaan sai matkaansa eväspussin. Aamiaisen tarjoili talon siivooja kun aamuvuoron emännän auto ei ollut lähtenyt käyntiin (mikälie kesädiesel) ja päivällisellä oli ollut jotain muuta häikkää - tai sitten Tarjalla oli vaan kiire itsenäisyyspäivän viettoon..

Ai niin, eilisilta kului rattoisasti Ivalon kielipesässä Anarâš-illassa laulellen inarinsaamenkielisiä joululauluja. Paikallinen pastori Tuomo isännöi ja osallistujamäärä tuplaantui kun meidän luokan minä, Outi, Laura ja Airi tulimme paikalle.. :-) Onneksi illan kahvi-, joulutorttu- ja -piparitarjoilu ei rynnistyksestämme ollut moksiskaan ja santsatakin saattoi.. Takkâ kielâpiervâl Kerttust!

Karvakengät ovat edelleen viimeistä silausta vaille, mutta jos vain ensi viikon kielimestaripäivistä onnistun hieman siirtämään tunteja iltaan niin viimeiset silaukset syntyvät tuolloin ja kengät valmistuvat sopivasti joululomalle matkaan otettaviksi..

Hih, hauskaa kun rantsun baarissa ehkä-eläkeläissetä kertoo kavereille käyneensä etelässä ja ostaneensa ipadin. On kuulemma nopea ja tosi kätevä. Ja paljon nopeampi kuin netti. :-)

Mutta nyt kotiin.

Čohcâtälvi puáttim Sämieennâm

Suomen lisäksi syystalvikin on tullut Saamenmaahan. Kävin viiden jälkeen pyöräilemässä kylällä sormikkaissa ja lenkkareissa ja niin sormet kuin varpaatkin meinasivat paleltua.. Mutta se ei ole tämän kirjoituksen aiheena, vaan tämä on ensimmäinen inarinsaamenkielinen kirjoitus tässä blogissa. Surkeaa räpellystä mutta ehkä se tästä pikkuhiljaa paranee..

Čohčâmáánu. Säämi máttááttâškuávdâš lii loje já kuárus ko uáppeeh láá luámust. Mun-uv lam šoddâm uuccâđ purrâmâš aaibâš jieš! Luhhoost mun teivim puolâsskaapist muádi oho tassaaš tohon läjidiđ herttâmäälis.

Jeera lieggiittâs já liegâs čääci potkim pasepeeivi já táálu lii jo aaibâs káálus. Muu ferttim kárvuttiđ kuheseh puuvsah já pusseer onne. Já mun ij kuássin lah kuhesuájás pusseer pääikkin. Anarâskielâ lasseen mij lep meiddei säämi kultuur táá pajeest. Hirmâd mielâkiddiivâš!

Mun iälim Čevetjävri puásuitáálu Sanilast jieht eehid. Minna já Tuija leppim meiddei fáárust. Sanila faallim mielâttem njáálgá purramâš Keskusta jienâstâsehidist. Tun kuáddáččih kolliđ tobbeen.

Tot kuho tot. Čuávuvâš râkkân maidnii kukkeeb já mielâkiddiivâšeb.

Algâkuursâ maaŋaabeln

Alkeiskurssi suoritettu, jee!

Algâkuursa lii lappâd. Nelji oho maaŋaabeln já mun sâârnum jo váhá anarâškielâ. Syeinimáánust mun jiem vala oskom et mun puávtám. Mun lam ennuv čuuvtij iilooš já tuđâvâš! Ánná lâi meiddei iilooš.

Kirjoittamista inarinsaameksi hankaloittaa merkittävästi monet asiat, mutta aikamuotojen rajoittuminen preesensiin ehkä eniten. Ehkä en vain vielä(kään) osaa elää riittävän hyvin tässä hetkessä.

Alkeiskurssin loppukoe meni siis yllättävänkin hyvin. En toki hylkyä odottanutkaan mutta en kyllä aivan noin hyvääkään tulosta. Onneksi kyse oli alkeiskurssista ja tehtävistä tuli pisteitä aika reilusti, joten pienet yksittäiset virheet siellä täällä eivät tiputtaneet pisteitä välittömästi nollille.  
Eilisillä kertaustunneilla ennen koetta oli hetkittäin melko toivottoman tuntuinen olo mutta luotin vahvasti gDocsissa oleviin tuntimuistiinpanoihin, joita kokeessa sai käyttää hyväksi - tai niin kuvittelin, sillä koepapereita jaettaessa selvisi, että paperilla olevat muistiinpanot on sallittu, konetta ei saa käyttää.. Hups.

Tämän blogin portfolio-tagilla merkityt tekstit keskittyvät kieleen ja sen opiskeluun. Opintoihin kuuluu portfolion tekeminen keväällä, minkä on tarkoitus olla kertomus opiskeluvuodesta ja kertoa omista "saavutuksista" vuoden varrelta.

Mitä sitten olen kuukauden aikana oppinut? Välillä tuntuu etten juuri mitään; osaan kyllä aamulla sanoa pyeri iiđeed - joskin välillä jostain syystä toivotan pyeri eehid hyvän huomenen sijaan - ja vastaan sujuvasti maht mana -kysymykseen mutta korvien välissä vastaa turhauttava tyhjyys kun haluaisi kertoa hieman monipuolisemmin tuntemuksistaan. Na váhá kal vaibân mutâ mudoi pyereest -tapaisen lauseen saa kyllä aikaiseksi jos vähän pohtii mutta tuosta noin vain vastauksen kysymykseen ei kyllä onnistu. Pitäisi ihan oikeasti opetella ulkoa sopiva valikoima vastauslauseita päästäkseen jonkinlaiseen ajatustenvaihdon alkuun.

Toisaalta, kuukausi sitten en osannut sanaakaan sen paremmin inarin- kuin mitään muutakaan saamea. Ja pohdin Ivalon kirjaston seinässä olevista teksteistä, että mikähän on mitäkin saamea. Nyt osaan jo hyvällä prosentilla melko lyhyestäkin tekstistä sanoa onko kyseessä inarin-, pohjois- vai koltansaame ja osaan kymmeniä sanoja ja rakentaa ihan oikeita, ymmärrettäviä lauseita. Osaan myös ainakin yrittää taivuttaa sanoja yksikössä ja aika monta kertaa menee ihan oikeinkin. Ja mikä positiivisinta, sisällön kyllä ymmärtää vaikkei ihan putkeen menisikään.

Joten jos asiaa näin ajattelee niin ehkä sitä kuitenkin jotain on päähän tarttunutkin vaikkei ihan aina siltä tunnukaan. Elättelen vahvasti toivoa, että tuleva parin viikon "kielitauko" hauduttaisi päähän istutettuja kielijyväsiä niin, että puhetta tulee lähes solkenaan kun peruskurssi alkaa - tai että verbien ja substantiivien taivutussäännöt olisivat päässä niin hyvin, että sanojen taivuttaminen edes yksikön eri muotoihin onnistuisi ilman apuvälineitä.

Loppuviikon suuri tavoite olisi saada viimein kirjoitettua puhtaaksi viimeisen kuukauden tuntimuistiinpanot ja kasata kaikki kielioppiin liittyvät jutut mukavasti ja tiiviisti muutamalle sivulle selkeine ja runsaine esimerkkeineen. Saapas nähdä kuinka hyvin tämä onnistuu.

Muu nommâ lii Mika ja mun lam anarâškielâ uáppee Anarist. Näillä mennään.

Čuanjágâš tot čuánjá

[Áddâgâs ko mun maŋonim]

Viikon kevennyksenä opeteltiin tiistain aamupäivän tunneilla hieman Hanhi hanhinen -laulua/joikua ja kuulemma luokallamme on laulutaipumuksia, joten lauleskelemme todennäköisesti enemmänkin tulevaisuudessa ja ehkäpä jopa opettelemme parit joiut tässä syksyn mittaan..

Addâgâs, jiem ibbeerd! - Anteeksi, en ymmärrä!

Syyskuun ensimmäinen ja samalla neljäs kouluviikko soljui tiiviisti verbien maailmassa. Opettelimme lähes epätoivon vimmalla 2-tavuisten verbien taivutusta yksikössä ja haasteita tuntui riittävän, vaikka jäljellä ovat vielä 3- ja 4-tavuiset sekä supistumaverbit, kaksikko ja monikko, mennyt aikamuoto ja pari muuta pikku juttua.. Siinä missä nominien taivutuksessa ongelmia saattaa aiheuttaa se, että joidenkin sanojen tavujen lukumäärän näkeekin vasta monikkomuodosta. Esimerkiksi sana kosáttah (vartiosto) näyttää äkkiä katsottuna kolmetavuiselta mutta eipä olekaan, koska kun sanaa taivuttaa monikkoon niin se muuttaa muotoaan muotoon kosáttuvvah, joka on selkeästi nelitavuinen ja nelitavuisethan taipuvat aivan eri tavalla kuin kolmitavuiset...

Hieman vastaava muna-kana-ilmiö kuin verbien taivutuksessa tapahtuvien vokaalimuutosten kanssa. Eri tavujen vokaalit ensin muuttuvat taivutettaessa, minkä jälkeen eri tavujen vokaalit vaikuttavat toisiinsa: á ei pidä e:stä, joten toisen tavun á pakottaa myös ensimmäiseen tavuun á:n ja koska yá on liian "hankala" äänne se muuttuu uá:ksi, mikä taas ei pidä â:sta, joten hieman tilanteesta riippuen vokaaliyhdistelmä ye muuttuu joko uá:ksi tai uo:ksi. Että silleen.

Näiden lisäksi on sitten tietysti sanoja kuten ettâđ, joka haluaa kulkea omia polkujaan ja joka taipuu yksikön 3. persoonassa muotoon iä'tá...

Tääl mun jiem addim - Nyt minä en ymmärtänyt

Viikon suuriin saavutuksiin kuului tuntimuistiinpanoista ja kirjan kielioppiosiosta yhdistelemällä aikaansaatu kaksisivuinen tiivistetty kielioppi: inarinsaamen kaksitavuisten verbien taivutus yksikön preesensissä. Tämä suuri kirjallinen teos yhdistää yhdelle paperille ko. verbien taivutussäännöt, vokaali- ja konsonanttimuutokset.

Inarinsaamessa on myös ärsyttäviä pikku kielellisiä poikkeavuuksia suomeen verrattuna, mitkä aiheuttavat jatkuvia vaikeuksia. Kun suomessa kieltosana ei ole monikossa vaikka monikosta puhutaankin, kuten "minulla ei ole kissoja", niin inarinsaamessapa kieltosana taipuukin substantiivin mukana: "must iä lah kisáh" eli sanatarkasti "minulla eivät ole kissoja". Ja kun tämän tapaiset kieliopilliset asiat tulevat selkäytimestä eivätkä niinkään tietoisesta kieliopin tuntemuksesta niin voin kuvitella ongelmia olevan luvassa vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Jiem lah vises, iberdim-uv olmânáál - en ole varma, ymmärsinkö oikein
 Anteeksi kun pieni ihminen ei jummarra! Viikon päätteeksi saimme erittäin hyödyllisen muistilapun, jossa neuvotaan monta erilaista tapaa pyytää anteeksi sitä ettei oikein ymmärrä. Voin kuvitella lapun lauseille olevan käyttöä monen monituista kertaa kunhan saa päntättyä lauseet ensin päähänsä.. Liiallisen television katselun on täytynyt jo sulattaa aivoistani suuren osan, sen verran hankalalta uuden kielen opiskelu on tuntunut..

Tääl mun jiem kale aaibâs addii - nyt minä en kyllä oikein ymmärrä

Viikon kevennysosastolle voisi laittaa sanan poškâ, joka on juurikin sitä miltä vähän näyttääkin. Ja tämän sanan tuntevat jo inarinsaamelaiset lapsetkin, koska mitään hienostelevampaa termiä "kakkoselle" ei ole olemassakaan. Lapset käyvät poškâlla siinä missä aikuisetkin, jotta poškâ ij lii puuvsâin.

Viikon jännitysmomentiksi ensi viikon vastausta odottamaan jääköön kysymys: miksi saamelaiset eivät puhu tunteista?

Anarâskiela, okko 3 - Aktiivuáppei Kotkaast Aanaarjäävri riddoost

Muu nommâ lii Mika já mun lam atk-vuávvájeijee mutá táál mun lam anarâškiela uáppee. Mun lam meddâl Kotkaast já tääbbin mun aasâm Jeerast, Aanaarjäävri riddoost. Mun oopâm aanaarsämikielâ Säämi máttááttáskuávdâšt já sáárnum jo váhá anarâškielâ. 

Muu vuossâmuš lause. Olisipa koulun toimiston väki ollut aktiivisempi niin tietäisin mitä lausekin on inarinsaameksi mutta kun ei niin en. Inarinsaamen sähköinen sanakirja ei voi tulla saataville liian nopeasti..

Viikon kielellisenä teemana on ollut nominit ja lokatiivi, joka vastaa kysymyksiin kiäst (kenelle/keneltä), kost (missä/mistä paikasta) ja mast (missä/mistä asiasta). Lokatiivilla voi kätevästi ilmaista asuvansa jossain (mun aasâm Anarist) ja olevansa kotoisin (tai kirjaimellisesti sanottuna pois) jostain (mun lam meddâl Kotkaast). Lokatiivissa on periaatteessa melko selkeät kielioppisäännöt sanojen taivutukseen mutta käytännössä mukaan mahtuu pari kolme poikkeusta ja tarkennusta - huomenna nähdään keksinkö tänään harjoituksia tehdessä ihan oman säännönpuolikkaan valintoja ohjaamaan..

Inarinsaamen opiskelun yksi mielenkiintoisimmista piirteistä on se, että koska olemme vasta kolmas "vuosikurssi" varsinaista kielenopetusta saavia hyvin pitkään aikaan, pääsemme hetkittäin myös kehittämään kirjattua kielioppia. Harjoituksia tehdessä ja sanoista keskustellessa aina välillä törmätään tilanteeseen, jossa ylöskirjattu kielioppi"sääntö" ei pidäkään aukottomasti paikkaansa ja jos oikein hyvin käy keksimme porukalla tarkennuksen sääntöön.

Ensi viikolla verbien kimppuun.

Liäksu luuhâm Aanaarjäävri riddoost.

Anarâskiela, okko 2 - Stuorrâ Pielbáájävri riddoost

Toisen viikon pääaiheena olivat 2-tavuiset nominit ja niiden taivutus: perusmuoto ja genetiivi/akkusatiivi. Yritimme takoa päähän kolmen eri sanaryhmän taivutussääntöjä: -â, -i ja -u-loppuisten, -e, -o ja -a-loppuisten sekä á-loppuisten.

Ensimmäisen ryhmän sanoilla 1. tavun vokaali pidentyy, toisen ryhmän sanoilla ei pidenny ja kolmannen ryhmän sanoilla tapahtuu molempia. Kaikissa ryhmissä keskuskonsonantissa tapahtuu astevaihtelu vahvasta asteesta heikkoon.

Esimerkiksi: kandâ -> kaandâ, enni -> eeni, táálu -> táálu, ahe -> ave, okko -> oho, njamma -> njama sekä riävská -> riävská.

Ja ei, Mika ei ole seonnut kaiken pänttäämisen tuloksena, vaikka teräväsilmäisimmät niin ehkä jo ajattelivatkin. Táálu-sanassa on perusmuodossa ns. puolipitkä l-kirjain eli lausuessa l pitenee hieman mutta ei niin paljon kuin jos niitä olisi sanassa kaksi. Toinen hauska sana on riävská, jossa taas perusmuodossa on lyhyt diftongi iä ja genetiivissä/akkusatiivissa "normaali". Riekkoa taas ei pidä sotkea Reeskaan (kala), joka kirjoitetaan riäská. Riekon tapauksessa sanan keskellä oleva v-kirjain ääntyy "yy:nä". Kummassakin sanassa on perusmuodossa lyhyt diftongi. Eikun harjoittelemaan!

Viikon metsäretkellä patikoimme koululta lähellä Juutuajoen rannalla sijaitsevalle laavulle ja matkalla tutustuimme erityisesti erilaisiin sieniin ja muihin luontoon liittyviin sanoihin. Opin, toivottavasti, että inarinsaamessa lauseessa on yksi persoonamuotoinen verbi loppujen ollessa perusmuodossa:  mun moonâm nuurrâd muorjijd, mun jiem nuurâm kuobbârijd.

Mielenkiintoista miten tahti toisaalta tuntuu kovin rauhalliselta - etenemme kirjaa yhden kappaleen viikkovauhtia - ja toisaalta aivan liian nopealta. Sanoja ja kielioppia valuu päälle jatkuvalla tahdilla ja ärsyttävän usein tuntuu ettei päähän ole jäänyt mitään. Mutta toisaalta, pari viikkoa sitten en osannut kieltä sanaakaan ja nyt osaan sentään jo tervehtiä ja muodostaa muutaman muunkin lauseen. Suurin ongelma lauseiden muodostamisessa on tarvittavien sanojen puute, joten pitää vain purra hammasta ja jatkaa sanojen imemistä sisään.

Tavallaan opintoihin liittyen aloitin myös Erika Sarivaaran väitöskirjan "Statuksettomat saamelaiset.
Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla" lukemisen. Siinä tutkitaan ns. statuksettomien saamelaisten paikantumista saamelaisyhteisössä sekä heidän saamen kielen käyttöään. Statuksettomaksi saamelaiseksi kutsutaan henkilöitä, jotka polveutuvat saamelaisesta suvusta mutta joilla ei ole saamelaisstatusta eli heitä ei ole merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon syystä tai toisesta.


Puáttee kiärdán!