Toukokuun päivitys 2

Jáá, vyesimáánu majemuš peeivi lii jo viehâ alda já škovlâ-uv nohá aaibâs forgâ!

Viimeksi piti tehdä pikainen katsaus menneeseen kuukauteen eli huhtikuuhun siis, pyereeb vissâ váhá maŋeláá ko ij kuássân.. Huhtikuussahan täällä oli vielä täysi talvi ja Juutuanvaarassa hiihdeltiin melkein toukokuulle saakka.

Huhtikuussahan täällä oli vielä täysi talvi ja Mikalla vähän huáppu.. Koulun viimeisiä tai puuttuvia töitä olisi pikkuhiljaa pitänyt alkaa tehdä erityisesti viikonloppuisin, koska arkisinhan opiskeltiin vielä täyttä päätä. Ensimmäinen viimeisen jakson julkaistu lukujärjestys oli lupaillut hurjan paljon vapaatunteja ja olin jo ajatellut, että hieno homma, ehtii käydä hyvin töissä ja tehdä puuttuvia juttuja mutta eihän siinä ihan niin tietenkään käynyt.

Ensimmäisen lukujärjestyksen ainoa 8-15:30 päivä oli tiistai, muut päivät olivat keskimäärin nelituntisia. "Onneksi" Anna oli huomannut, että sieltähän puuttui veikka maid ja yhtäkkiä käsissä olikin lukujärjestys, missä ei muutamaan viikkoon ollut ainuttakaan neljän tunnin päivää ja loputkin olivat lähempänä kahdeksaa.. Huhtikuun viikonloput taas olivat tulleet täyteen toimintaa jo kauan aikaa sitten: 1. viikonloppuna Luoston MM-porokilpailuissa opettelemassa ajanottoa ihan oikeasti, viikon päästä Norjassa Jergulissa porokisoissa ihan yksin ottamassa aikoja, seuraavana viikonloppuna Saamenmestaruus hiihtokilpailut Juutuanvaarassa ja viimeisenä viikonloppuna samassa paikassa hiihdeltiin Kultapullokisojen merkeissä.

Luoston MM-kisat olivat hieno tapahtuma ja Luostohan vaikuttaa ihan mukavalta paikalta. Olin siellä opiskelemassa ALGE ajanottolaitteiden käyttöä maalikameroineen, jotta osaisin hoitaa homman kotiin Jergulissa viikkoa myöhemmin. Matkaan lähdin perjantaina koulun jälkeen, käväisin lumipenkassa matkalla, vietin pari yötä Heikin kämppiksenä paikallisessa Lapland Hotellissa ja olin takaisin kotona sunnuntai-iltana.

Jergulin keikka viikkoa myöhemmin oli tosi hieno, homma toimi ja onnistui mainiosta, asiakkaat olivat tyytyväisiä ja toivottelivat tervetulleeksi myöhemminkin. Ja eiköhän siellä vielä nähdäkin. Lähdin matkaan lauantaiaamuna, yövyin Karasjoella varsin hienossa hotellissa ja pääsin takaisin kotiin sunnuntai-iltana. Hieman vähemmälle jäi läksyjen teko siis tänäkin viikonloppuna.

Viikkoa myöhemmin Juutuanvaarassa hiihdettiin Saamenmestaruuskilpailut, joissa patsastelin kisatoimistossa ja yritin selvitä lähinnä norjaa, englantia, pohjoissaamea ja vähän suomeakin puhuvien kisailijoiden keskellä. Kuinka ollakaan, kisat alkoivat perjantaina iltapäivällä ja päättyivät sunnuntaina.

Kuukausi huipentui sitten Kultapullokisoihin, joilla on kymmenien vuosien perinne Inarissa. Kisoissa oli jälleen mukana useampi sata hiihtäjää. Tunnelma oli onneksi kuitenkin hieman vähemmän virallinen ja rennompi kuin kevään Scandinavia Cupissa. Ja jälleen kerran kisat alkoivat perjantaina iltapäivällä ja kotiin pääsi öiden lisäksi sunnuntai-iltana. Eli vähän vähemmälle jäi läksyjen ja portfolion kirjoittelu tänäkin viikonloppuna ja oikeastaan koko kuussa.

Pisteenä iin päälle tuli Hilman tekstiviesti loppukuusta, että Toivoniemessä olisi karvakenkäkurssi arki-iltaisin, joten huhtikuun viimeisen ja toukokuun ensimmäisen viikon arki-illat kuluivat varsin rattoisasti karvakenkiä ommellen.. Toukokuun alussa aloin pikkuhiljaa olla vähän väsynyt.

Toukokuussa opiskelu hieman rauhoittui, oli kielimestariviikko, viikon mittainen perinneruokakurssi ja Petterin kolmas taivutuskurssi. Mutta koska perinneruokakurssilla valmistettiin - ja syötiin - hetkittäin niin epämääräisen näköistä ja epäilyttävää ruokaa pitää siitä kertoa pidemmin ja paremmalla ajalla. Sillä nythän pitää lähteä Jeeran rantaan rantasaunan puutalkoisiin. Johan tässä tulikin puoli tuntia istuskeltua.. :-)

Kevätpäivitystä

Anarist rähtisvuotâin.

Kyehti oho lii oppeet moonnâđ ige mihheen lii tábáhtum? Na ij aaibâs..

Viimeksi taisi tulla kirjoiteltua pääsiäisen aikoihin. Tuolloinhan Inarissa oli porokuninkuusajot ja minä siellä suheltamassa. Viikkoa myöhemmin löysin itseni Luostolta MM-porokisoista opettelemassa ALGE-ajanottojärjestelmän käyttöä ihan oikeasti, jotta voisin ylihuomenna hoitaa homman kotiin omin päin Norjassa sillä välin kun Heikki on Turussa pyöräilijöitä ajoittamassa. 

Pääsiäisviikosta lähtien Inarissa on paistanut aurinko. Yöllä on toki ollut pakkasta jopa reilunpuoleisestikin, parhaimmillaan lähemmäs 30 astetta, mutta päivisin on paistanut aurinko lähes joka päivä pilvettömältä taivaalta. Mij tääbbin Anarist ettâp: lii lamaš piäivádâh. Illalla kahdeksan aikaan auringonlaskua katsellessa ei oikeastaan tahdo edes uskoa, että vielä muutama viikko sitten aurinko ei noussut ollenkaan. 

Kalasoppaa perinteiseen tapaan.

Luosto vaikutti ihan kivalta paikalta. Ajelin sinne perjantaina melko tapahtumarikkaasti, pyörähdin näet matkalla lumipenkkaan hieman Vuotson alapuolella. En tiedä mitä tein mutta selvästikään en ajanut autoa. Tien reunustojen lumivallit oli aurattu syvemmälle ojaan ja tällä suoralla tien reunaan oli jäänyt reilun viiden sentin lumikerros parin metrin leveydeltä. Jostain syystä autoni ajautui tuon lumikerroksen päälle ja lumi alkoi imeä sitä syvemmälle. Muutamassa sekunnissa huomasin istuvani autossa penkassa kiinni nenä tulosuuntaan päin. Hitruus! Ehdin niukin naukin kiivetä autosta ulos kun paikalle ajoi mies punaisella pakettiautolla ja veti autoni penkasta takaisin tielle. Seurasi ylimääräisten lumien puhdistelu ja toteaminen, että hämmentävästi autolle ei näyttänyt käyneen kuinkaan, joten jatkoin matkaa Luostolle.

Aution Asko oli varannut meille huoneen Luoston Kylpylähotellista, joka vaikuttaa ihan kivalta paikalta. Paikallinen poroburgeri oli ihan syömäkelpoista. Kylpylä jäi kokeilematta kun en tajunnut ottaa uikkareita mukaan mutta sauna oli ihan hyvä. Kylpyläosasto näytti kyllä hieman pienehköltä, mutta kaipa siellä hiihtolenkkien välissä rentoutuu..

Itse kilpailupaikka ja kilpailut olivat hyvin järjestetyt. Yleisöä olisi toki saanut olla enemmänkin mutta ihan kohtuullisesti sitäkin oli. Kisoissa kisattiin MM-suopunginheitossa ja tietysti poroajoissa. Lauantaiaamuna sain ensimmäisen kerran elämässäni jonottaa aamupalaa. Jostain syystä aamupala ei alkanutkaan seitsemältä, vaan vasta kahdeksalta, joten jonotus tietysti alkoi aulassa ovien aukeamista odotellen. Ja kun sisään vihdoin pääsi tein taktisen virheen ja kävelin vanhasta tottumuksesta hakemaan ensin lautasellisen muroja. Seuraavan kolmen vartin ajan katselin jonoa leipätiskille, joten leivät jäivät sitten loppujen lopuksi hakematta. 

Luoston kisoja edeltänyt viikko kului rattoisasti seuraavana maanantaina oleviin kokeisiin lukiessa. Kokeet menivät odotuksiin nähden yllättävänkin hyvin. Demonstratiivipronominit eivät yksinkertaisesti tahdo jäädä päähän, mikä on suunnattoman ärsyttävää. Tekstin ymmärtämistä pitäisin kohtuullisena ja lukemista vähintäänkin tyydyttävänä. Huomenna selvinnee onko Anna lähellekään samaa mieltä. 

Ai niin, kävimmehän me tässä välissä yhdellä järvellä kalassakin, juomustamassa. Verkkoon tarttui muikkua lukuunottamatta lähes kaikki eri kalat mitä ko. järvestä löytyy. Ei pöllömpi reissu. Kalastusteema sai jatkoa tällä viikolla koulun kalastuspäivän merkeissä. Koko SAAK vietti kalastuspäivää Tuulisjärvellä pilkkien kääpiörautuja. Ei hullumpi päivä sekään.

Seuraavaan kertaan...