Pauloja voi tehdä myös valmiiksi kierretystä puuvillalangasta, mutta ne eivät ole yhtä hyvät. Puuvilla imee kosteutta, joten siitä tehtyjä pauloja ei voi oikein käyttää metsässä. Lankojen kiertämiseen kuluu hyvin kokonainen päivä, joten esimerkiksi juhlapauloja voisi ajatella tekevänsä puuvillalangasta, mikäli perinteiden vaaliminen ei tunnu aivan ehdottomalta.
Kuva: Minna Moshnikoff (instagram) |
Paulojen teko alkaa yleensä villalangan kiertämisellä. Kaupasta ei saa riittävästi kierrettyä villalankaa, joten ensimmäinen tehtävä on kiertää ostettu villalankakerä rukilla uusiksi tiukasti kierretyksi keräksi. Tavoitteena on saada lankaan "riittävästi" kierrettä, jotta langasta tulee tiukkaa ja kestävämpää, mutta toisaalta ei liikaa, koska silloin lanka alkaa kiertyä itsensä ympäri tehden työskentelyn mahdottomaksi.
Kierretty lanka puretaan kerältä vyyhdinpuulle kastelua varten. Kierretty lankaa pitää kastella (litimäräksi), jotta villalangan rakenteen "suomut" takertuvat uudelleen toisiinsa ja uusi tiukempi kierre ikäänkuin "tarttuu kiinni". Ilman kastelua vapaaksi laskettu lanka kiertyy ylikierteen vuoksi solmulle itsensä ympäri.
Kastellun langan annetaan kuivua, jonka jälkeen se luodaan luontipuille. Luodessa myös määritellään luontilankojen pituus ja määrä. Luontilaudat ovat metrin levyisiä ja niiden päissä on reikiä. Reikiin laitetaan tappeja, joiden ympäri langat kierretään. Tappien määrällä voidaan helposti määritellä luontilangan pituus, kahden metrin mittaisi pauloja varten tarvitaan kuusi metriä luontilankaa. Lankaa luodaan tarvittavien lankojen määrän verran eli tehtävästä kuviosta katsotaan kuhunkin väriin tarvittavien lankojen määrä.
Kastellun langan annetaan kuivua, jonka jälkeen se luodaan luontipuille. Luodessa myös määritellään luontilankojen pituus ja määrä. Luontilaudat ovat metrin levyisiä ja niiden päissä on reikiä. Reikiin laitetaan tappeja, joiden ympäri langat kierretään. Tappien määrällä voidaan helposti määritellä luontilangan pituus, kahden metrin mittaisi pauloja varten tarvitaan kuusi metriä luontilankaa. Lankaa luodaan tarvittavien lankojen määrän verran eli tehtävästä kuviosta katsotaan kuhunkin väriin tarvittavien lankojen määrä.
Tiuhtoja on erikokoisia ja leveissä pauloissa on yleensä noin 70 lankaa. Tiuhtassa on vuorotellen rakoja ja reikiä. Rei'issä kulkevat langat nousevat ja laskevat tiuhtan mukana. Lankoja pujotellessa kannattaa solmia lankojen päitä yhteen tiuhtan toisella puolella, jotta jo pujotellut langat eivät vahingossa luiskahda takaisin. Kun kaikki langat on pujoteltu, on aika niputtaa luontilangat yhteen ja kiristää langat itse tekemistä varten.
Nipuissa kaikkien lankojen tulee olla yhtä kireällä, jotta työn jäljestä tulee tasainen. Työn edistyessä lankojen kireys voi hieman vaihdella ja tämä näkyy ylimääräisenä löysyytenä tai kireytenä valmiissa nauhassa. Reunoissa tämän näkee helposti esimerkiksi kuromisena, jolloin lankanippua hieman kiristetään. Keskustan löysyyden tai kireyden huomaa yleensä hieman myöhemmin valmiista nauhan osasta.
Sitten ei kun tekemään! Tavoitteena on mahdollisimman suora ja tasainen nauha. Nauhan leveyttä voi säätää helposti kudelangalla.
Haasteellisimpina kohtina pauloissa ovat yleensä reunat. Usein vielä toisesta reunasta tulee hieman erinäköinen kuin toisesta. Tämä johtuu tekijän tekniikasta ja tavasta tehdä. Puhutaan myös tekijän "käsialasta".
Paulojen kutomisen jälkeen pitää tehdä vielä pärkiset eli ohut punottu nauha, jolla paulat sidotaan jalkaan kiinni. Pärkiset punotaan samoista langoista kuin mistä paulatkin on tehty.
Hot Tip: pärkisiä ei kannata missään nimessä tehdä kierretystä langasta.
Pärkiset voi tehdä kierretystä tai kiertämättömästä langasta. Kiertämättömistä langoista tehtynä pärkisistä tulee pörröiset ja paksummat kun taas kierretystä langasta tehdyt ovat "terävämmät". Kierretyistä langoista tekeminen on huomattavasti hitaampaa.
Kirjoissa on valmiita malleja eri alueiden perinteisistä pärkisten malleista. Nämä ovat sidoksissa pauloihin; miesten pauloihin ei voi tehdä naisten paulojen pärkisiä ja Inarin pauloihin ei voi tehdä Kautokeinon pärkisiä.