Faskâmeh lii jyehi saajeest

 Jeera riddoost, 24.10.12

Koskoho puurgâ jälkeen Inarissa on todellakin ollut kinoksia joka paikassa, jee! Juuri näin talven pitääkin alkaa: ensin pikku pakkasia ja sitten lunta parikymmentä senttiä vuorokaudessa. Pikku pakkaset ovat pikkaisen kiristyneet sitten keskiviikon, mutta ijba mihheen, pitänee vain kaivella talvisempia vaatteita laatikoista..

Sitten viime kerran onkin taas ollut melko haipakkaa ja viikon varrelle on mahtunut niin huteja kuin osumiakin.

Maanantaina Sajoksessa oli etäluentona Rovaniemeltä Juha Joonan Metsä- ja kalastajasaamelaisten historia. Ihan mielenkiintoista tarinaa, voin julkaista muistiinpanot (pääasiassa Juhan kalvotekstit) jos jotakuta kiinnostaa. Luento oli osa Inarin saamelaiskirjaston ja Rovaniemen kirjaston Lappi-osaston yhteistyönä tuottamaa luentosarjaa, jossa on luvassa kolmen viikon päästä todennäköisesti jonkin verran keskustelua herättävä puheenvuoro: Erika Sarivaara – Statuksettomat saamelaiset - kuka on saamelainen. Kirjaston Tuija lupasi tuona päivänä pukeutua haarniskaan odotettavissa olevaa ilmapiiriä mukaillen..

Tiistai-iltana oli vuorossa viikon toinen osuma, Inarin saamelaiskirjaston Johtti girjerádju (Jutaava kirjasto) –hankkeen järjestämä nuorten kirjastokahvilailta. Jutaaminen eli inarinsaameksi jotteem on vanha poroelinkeinon termi, joka tarkoittaa porotokan mukana muuttamista. Tähän liittyvänä informatiivisena tidbittinä voisi mainita, että poronhoito ei koskaan historiassa ole ollut kaikkien saamelaisten elinkeino ja nykyisin ainoastaan 10 %:lla.

Na kuittâg, nuorisokahvilaillassa oli vieraana Ailu Valle ja aiheena rap-musiikki ja sanoitukset. Kahvilailtaan oli kaivattu lisää osallistujia, joten lähdimme Annan kanssa paikalle. Ilta keskittyi odotuksista poiketen hieman enemmän osallistujien aktiivisuuteen kuin káhvástâllâân mut ijba tot mihheen. Sanoitimme Annan ja Susannan kanssa mielestämme varsin erinomaisen rap-kappaleen, jonka tytöt vielä nauhoittivatkin (videon kera) seuraavana päivänä koulussa. Ilta kului varsin rattoisasti puoli kymmeneen, jolloin illan ainoiden kahden nuoren piti lähteä kotiin nukkumaan.

Keskiviikolle osui sitten viikon huti eli harrastajateatteri Ivaloisten Tukkijoella-esitys Sajoksessa. Aivan hirveää tuubaa, mutta istuin urheasti koko kaksituntisen - enkä feisbuukannut kuin ihan vähän tauon aikana.

Iltaaktiviteetit ovat tietysti ihan mukavia mutta tällä viikolla olen kyllä huomannut niiden selkeästi haittaavan opiskelua. Olen ollut ehkä hieman tavallista enemmän pihalla tunneilla, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu ja olisi hyvä jos viikonlopun aikana saisi hieman kirittyä ja kerrattua viikon juttuja mutta saapa nähdä kuinka käy, koska minullahan on - tietenkin - viikonloppuaktiviteettia rumpukurssin merkeissä! Mutta siitä ja muista viikon jutuista seuraavalla kerralla, nyt pitää lähteä nukkumaan, tääl mun lam melgâd vaibâm..

Syyslomailua Inarissa

Viikon syysloma Inarissa alkaa olla lopuillaan. Takana on viikko kevyttä ulkoilua, viileää sisälläoloa, runsaasti saunomista ja lisää vaalitarjoiluja.

Jeera-II:sta alettiin rakentaa muutama viikko sitten ja Jeeran lämmitysjärjestelmä uusittiin syyslomalla. Nyt pitäisi kuulemma lämpöä riittää ja lämmityksen toimia joka huoneessa. En haluaisi huolestua, mutta pari päivää sitten sopivan lämpöiseksi säätämäni patterit huoneessani ovat muuttuneet melko kylmiksi. Mutta ehkä kyse on vain uuden järjestelmän sisäänajo-ongelmista.

Lämmöt siis katkaistiin viikko sitten ja palasivat jossain määrin takaisin keskiviikkoiltana. Siihen mennessä lämpötila rakennuksessa oli laskenut alimmillaan reiluun 7 asteeseen ja yleisemmin reiluun kymmeneen asteeseen - toki omassa huoneessa oli Virpin järjestämä sähköpatteri. Lämpöjen puuttumista enemmän häiritsi lämpimän veden puute. Rantasaunanhan sai lämmitettyä aina kun siltä tuntui mutta lämmintä vettä esimerkiksi astioiden tiskaamiseen sai vain vedenkeittimellä ja rantasaunan padalla. Perjantaina putkimiehet saivat vihdoin myös lämpöisen veden takaisin ja talokin alkoi pikkuhiljaa lämmetä.

Viikko vierähti yllättävänkin nopeasti. Alkuviikosta hieman sateli mutta loppuviikon paistoi aurinko pilvettömältä taivaalta. Otsamolle kiipeäminen ei sitten kuitenkaan onnistunut. Keskiviikkona lähdin aamupäivällä liikkeelle Otsamo mielessä, tarkoituksena polkea pyörällä tunturin pohjoispuolelle ja kiivetä sieltä ylös muutaman kilometrin matka. Ei mennyt ihan putkeen; en ollut ajatellut, että pyöräiltävää on itseasiassa parikymmentä kilometriä ennen patikointia. Lähdin lisäksi pyöräilemään hieman liian kovaa ja olin hetken päästä hiestä märkä, mikä ei ollut lainkaan hyvä juttu ottaen huomioon, että ulkona oli muutama aste pakkasta ja ihan reilu tuuli.

Juuri tämän takia en hirveästi pidä ulkoilusta pakkasella, pukeutuminen on yksinkertaisesti liian hankalaa, varsinkin jos on taipumusta runsaaseen hikoiluun urheillessa. Aavistus liian lämpöinen varustus ja olet hetkessä hiestä märkä, minkä jälkeen alkaa palelu, varsinkin pyöräillessä.

Tällä nimenomaisella reissulla olin myös onnistuneesti laittanut käsiin liian heppoiset hanskat enkä ollut ajatellut, että pyöräillessä varpailla ei ole kovin paljoa tekemistä, joten nekin alkoivat sormien kanssa pikkuhiljaa jäätyä. Loppujen lopuksi noin puolivälissä pyörämatkaa päätin kääntyä takaisin. Käännyin paluumatkalla Jäniskosken parkkipaikalle tarkoituksena patikoida sinne makkaralounaalle. En tiedä johtuiko opasteista vai patikoijasta mutta päädyin sitten kilometrin sijaan muutaman kilometrin päässä olevalle Laurin laavulle. Sinänsä ihan hyvä, koska varpaat alkoivat sulaa vasta laavun lähellä.

Viikko huipentui lauantai-iltana Keskustan vaali-iltamiin Sevettijärvellä Toini Sanilan porotilalla. Paikallinen puoluejärjestö järjesti kaikille avoimen vaalitilaisuuden Toinin tilalla, ohjelmassa ruokailua, musiikkia, tanssia ja mukavaa jutustelua. Ajelimme Sevettijärvelle ja saavuimme paikalle noin tunnin alusta myöhässä, joten pidot olivat jo kovassa vauhdissa ja saimmekin käydä suoraan pöydän antimien kimppuun. Täytyy sanoa, että mikäli erinomainen ruoka ja erämaan rauha yhtään houkuttelevat niin kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa Toinin tilaan. Pääruokana tarjoiltu poron filee suli suussa ja vatsa yritti parhaansa mukaan sulatella sitä ja jälkiruokana ollutta lähimarjoista tehtyä marjasekoitusta vielä useampi tunti ruokailun jälkeen... Ylivoimaisesti paras vaalitilaisuus missä olen ikinä ollut mukana!

Ja huomenna takaisin kouluun. Annalla pitää onneksi tunteja muille aamupäivällä, joten meidän luokan koulu alkaa vasta lounaan jälkeen saamen kulttuurilla. Pehmeä laskeutuminen ja silleen..

Čohcâtälvi puáttim Sämieennâm

Suomen lisäksi syystalvikin on tullut Saamenmaahan. Kävin viiden jälkeen pyöräilemässä kylällä sormikkaissa ja lenkkareissa ja niin sormet kuin varpaatkin meinasivat paleltua.. Mutta se ei ole tämän kirjoituksen aiheena, vaan tämä on ensimmäinen inarinsaamenkielinen kirjoitus tässä blogissa. Surkeaa räpellystä mutta ehkä se tästä pikkuhiljaa paranee..

Čohčâmáánu. Säämi máttááttâškuávdâš lii loje já kuárus ko uáppeeh láá luámust. Mun-uv lam šoddâm uuccâđ purrâmâš aaibâš jieš! Luhhoost mun teivim puolâsskaapist muádi oho tassaaš tohon läjidiđ herttâmäälis.

Jeera lieggiittâs já liegâs čääci potkim pasepeeivi já táálu lii jo aaibâs káálus. Muu ferttim kárvuttiđ kuheseh puuvsah já pusseer onne. Já mun ij kuássin lah kuhesuájás pusseer pääikkin. Anarâskielâ lasseen mij lep meiddei säämi kultuur táá pajeest. Hirmâd mielâkiddiivâš!

Mun iälim Čevetjävri puásuitáálu Sanilast jieht eehid. Minna já Tuija leppim meiddei fáárust. Sanila faallim mielâttem njáálgá purramâš Keskusta jienâstâsehidist. Tun kuáddáččih kolliđ tobbeen.

Tot kuho tot. Čuávuvâš râkkân maidnii kukkeeb já mielâkiddiivâšeb.

Tavest lii koolmâs

Outo valoilmiö Inarin kirkonkylällä

It's Grim Up North, lauloi The JAMS aikoinaan ja näyttäisi siltä, että Inarin viimeaikaisen syksyisen synkkyyden tilalle on hyvää vauhtia tulossa kylmyys. Siihen onkin hyvä valmistautua seuraavien päivien aikana Jeerassa, Jeeran lämpökattilaremontti alkoi tänään. Seuraaviin muutamaan päivään ei talossa ole sen paremmin lämmitystä kuin lämmintä vettäkään. Remonttimiehet vähän arvelivat ettei lämmintä vettä ihan lähipäivinä tule. No, onneksi on rantasauna.

Mutta vähän synkkää on ollut täällä viime päivinä. Vettä on vähän sadellut ja tuuli on kääntynyt selvästi pohjoisesta tulevaksi. Lauantaina pitkästä aikaa pilkisti jopa aurinko hetken aikaa pilven raosta, sunnuntai ja maanantai ovatkin sitten olleet hieman kosteampia. Saariselällä, sellainen 70 kilometriä etelään oli sadellut jo lunta, Inarin kirkonkylällä ei vielä. Keskiviikko tai torstai näyttäisivät sopivilta päiviltä Otsamolle kiipeämistät ajatellen, pienet mahdollisuudet päästä ihastelemaan tunturin laelta avautuvia näkymiä..

Katrillikurssi oli aika hauska. Sekoilun määrä hieman väheni toisena iltana ja melkein parhaasta yrityksestä taidettiin nauhoittaa parikin videota, joka mahdollisesti löytyy jonain päivänä juutuubista, joten jäämme jännityksellä ja kauhulla odottamaan sitä päivää..

Viikonloppu meni rattoisasti vaalikahvien merkeissä. Parhaat pisteet tarjoilusta vei kotiin perjantaina Keskusta, jonka vaaliteltalla Ivalossa tarjoiltiin kahvin lisäksi grillimakkaraa. Paikalla oli muutama ehdokaskin. Viikonlopun - ja kaikkien aikojen - pohjanoteerauksen vaalitapahtumissa tarjoili SDP lauantaina. "Tervetuloa tapaamaan ehdokkaita ja keskustelemaan" tarkoittaa SDP-kielellä, että ehdokkaat(?) ovat linnoittautuneet paikaksi ilmoittamansa ravintolan sijaan pihalla seisovan asuntovaunun sisälle ja odottavat, että ihmiset tulevat koputtelemaan ja kyselemään josko saisi tulla sisään juttelemaan. Mielenkiintoinen lähestymistapa.

Viikonloppu päättyi Kokoomuksen tapaamiseen, jossa oli paikalla useampikin ehdokas ja paikallinen kuvataiteilija vain hieman alkoholin vaikutuksen alaisena.

Maanantaina lämpökattilan remonttisetä kertoi lämpöjen palaavan mahdollisesti keskiviikkona tai torstaina. Olisipa kyllä kiva käydä lämpöisessä suihkussa patikointireissun jälkeen.. Mutta onneksi on rantasauna, joka lämpisi tänäänkin ja mikäli hyvin käy niin huomenna lämpiää myös ryhmätyötilan takka.. Ryhmätyötilasta onkin tämän päivän aikana muodostunut melko hyvä viihde- ja työtila kun kannoin ulkoisen näyttöni ja aulan television sinne. Ainoa harmillinen puute on ettei yhdestäkään talon digivirittimestä löydy HDMI-liitäntää niin ei voi katsella televisiota dataprojektorin kautta.. :-(

Illan uurastuksen tuloksena on inarinsaamen sijamuodot ja niiden taivutus –taulukon viimeistely yksikön osalta. Monikko puuttuu vielä mutta josko sen sitten huomenillalla taikoisi kasaan..

Čuoldâ kaskoo kárbá

Kanto keskellä venettä

Oho, mun lam váhá vaibâm. Viikko (taas) kulunut edellisestä päivityksestä ja päivitysten puute ei todellakaan johdu siitä etteikö mitään tapahtuisi, vaan pikemminkin päinvastoin. Kielikoulu on taas alkanut eikä tosiaan ole ollut ongelmia keksiä iltaisin itselleen tekemistä.

No toki päivät ovat täyttyneet vierailulla olleiden Rovaniemen Urheiluopiston opiskelijoidenkin toimesta, jotka ovat olleet pari viime viikkoa suorittamassa harjoitteluaan ja liikuttamassa SAKKilaisia. Reetan, Juhon ja Mikan toimesta on tälläkin viikolla käyty sauvakävelemässä, frisbeegolfaamassa, zumbaamassa, kuntosalilla ja kahvakuulailemassa. Frisbeegolf oli yllättävänkin mielenkiintoista ja sitä voisi ehkä jopa harkita käyvänsä harrastamassa toistekin.

Armin poron lapa

Viikonloppu kuitenkin alkoi perjantaina; tässä jaksossahan perjantait ovat meillä täysin tyhjiä ja tarkoitettu siis omaehtoiseen opiskeluun - tai sarvitöiden tekoon, mistä lisää hieman myöhemmin.. Kävimme Teemun kanssa viime perjantaina Hilman poronkoipien näskäys- ja parkkauskurssilla tutustumassa NäskäMatic-koneen käyttöön ja hieman edistämässä karvakenkiä. NäskäMatic on Rovaniemeläisen(?) yrityksen yhä kehityksen alla oleva näskäyskone, jolla koipien näskääminen on helpompaa ja nopeampaa kuin käsin tehden. Kiva härveli, vaatii tosin vielä pientä viilausta. Kurssilla oli mukana myös YLEn uutta Parittomat-sarjaa kuvaamassa ollut tytsy, joka myös on siirtänyt itsensä toistaiseksi hieman pohjoisempaan.

Armin poron lapa pusseissa

Viikonloppu menikin sitten enempi vähempi Angelissa. Lauantaina ommellessa ja sunnuntaina melkein puutalkoissa Armilla. Sää oli toki hieman kostea mutta suurin ongelma oli puuttuvat varusteet. Mutta, otamme puiden tekoon uuden yrityksen kunhan Armi saa hankittua moottorisahan ja vähän suojavarusteita.. Tällä kertaa keskityttiin lähinnä käristyksen tekemiseen ja syömiseen, missä oli oma hommansa siinäkin, kuten kuvista ehkä näkyy..

Sunnuntaina pääsin myös aloittamaan kansalaisopiston DanceMix-tunnit. Odotin jotain zumban tapaista ilman lisenssimaksuja mutta ei se ihan odotuksia vastannut, olen selvästikin tottunut liian hyvään Virven tunneilla.. DanceMix vaikutti jonkin verran sekavalta mutta ehkäpä se tästä paranee kun tottuu menoon..

IAET-kassakin lähestyi viikolla hienolla sähköisellä huipputietoturvallisella kirjeellä ja kertoi haluavansa lisäselvityksen työ- ja elinkeinotoimistolta sekä verotuspäätöksen vuodelta 2010 ennen vuorotteluvapaakorvauksen maksamista. No mikäs sen mukavampaa. Soittelinpa sitten maanantaina verottajalle ja TE-toimistoon ja hämmästyksekseni NetPostiin oli tänään tupsahtanut sähköinen lausunto, jee! Enää puuttuu analogisesti saapuva verotuspäätös ellei sitten pelkkä TE-toimiston lausunto jostain kumman syystä sattuisi IAET:lle riittämään, sen kun pystyi lähettämään kassalle sähköisesti..

Sari Jyväskylän yliopistosta kävi alkuviikosta tutustumassa meihin ja meidän opetukseen, joka on hänen mukaansa mallina ainutlaatuinen koko maailmassa ja Sari sentään tietää mistä puhuu. Nice. Viikko päättyi  mukavasti Katrilli-kurssilla Ivalossa. Kolttien Katrilli on maailman ainoa saamelaisten harrastama tanssi, believe it or not. Kurssin ensimmäinen ilta oli vähintäänkin sekava. Mikäli meidän inarinsaamen kurssi olisi ollut alkaessaan yhtä sekava olisin varmasti muuttanut takaisin etelään jo kauan sitten. Mutta iltaseiskalta kuviot olivat niin oppilailla kuin opettajillakin hieman paremmin hallussa. Huomista odotellen..

Kiärdum!

Kertausta. Inarinsaamen kielen ja kulttuurin peruskurssi alkoi tänään alkeiskurssin kertauksella. Alkeiskurssin tiedot eivät ehkä aivan vielä aivan täydellisesti olleet imeytyneet aivokuoren poimuihin. Mikä parasta, kielen peruskurssin myötä alkoivat myös saamen kulttuurin opinnot. Kulttuuriopinnoissa perehdytään muun muassa saamelaisuuden ytimeen ja saamelaisuuden määritelmään, kuka on saamelainen ja miksi ja mitä se tarkoittaa. Kulttuuriopintojen aikana opitaan myös saamen väreistä, eri alueiden puvuista ja värien käytöstä niissä sekä tietysti eri asusteiden käytöstä ja käyttöoikeudesta.

Minä esimerkiksi voisin mennä saamen puvun ompelukurssille ja tehdä itselleni miesten inarinsaamelaisen puvun mutta en saisi käyttää sitä missään. Mutta, voisin (ja aionkin) ommella itselleni luhkan ja sitä saisin myös käyttää, samoin kuin karvakenkiä. Luhka on alunperin miesten hupullinen vaate, jota on käytetty metsällä suojaamaan puista putoilevalta lumelta. Sittemmin siitä on tullut myös naisten asuste. Mutta palailen kulttuuriasioihin myöhemmin lisää.

Jukso

Viikon näyttelyn jälkeen voin myös melko tyytyväisenä esitellä kahden käsityöviikon saavutuksia huopa- ja sarvikorukursseilta.

Kaikki kuvassa näkyvät huopatyöt on tehty märkähuovuttamalla, penaalin ja syylinkien tekstit on tehty lopuksi neulahuovuttamalla. Huopatyöt oli aika jees, mikään työvaihe ei tuntunut kuolettavan tylsältä ja tuloksia syntyi varsin nopeasti.

Edellisessä kirjoituksessa nähdyistä sarvilusikoista tuli loppujen lopuksi tuon näköisiä. Vaaleampi lusikka on kiillotettu, tummempaa ei. Pohdiskelen yhä kumpi on parempi, kiillotuksen kun voi aina poistaa hiomalla. Kiillotus tekee lusikasta hieman muovimaisen näköisen mutta saattaisi olla vastustuskykyisempi lialle käytössä, varsinkin kun tummemman lusikan lusikkaosassa on jäljellä sarven huokoista sisusta, sasua - kuten Ilmari sanoi: sarvea ohennetaan sasun puolelta aina kun vain mahdollista..

Sarvitöistä voi lukea lisää vaikkapa Craft Museumin Lasten Poro -sivuilta. Sarvitöistä ei voi sanoa samaa mitä huopatöistä eli etteikö kuolettavan tylsää työvaihetta olisi. Työn muotoilu ja karkea hionta on kivaa ja tuloksia syntyy mutta loppuhionta on puuduttavaa puurtamista. Kuvan lusikoista muuten puuttuu vielä kaiverrukset täysin. Kaiverrukset tehdään käsin ja pikkutarkkojen kuvioiden kaivertaminen sarveen on melko haastavaa, ainakin mikäli viivoista haluaa suoria ja ympyröistä pyöreitä..

Fillarikin on taasen korjattu, sopivasti juuri sadekauden alkuun. Jeeran uudisrakennuksen rakentaminenkin alkoi eilen, sopivasti vuoden myöhässä, jotta nykyiset asukkaat asustelevat parhaillaan vanhassa eivätkä upouudessa asuntolassa. Pitää selkeästi jatkaa opintoja vuodella..

Parin seuraavan viikon ajan koululla on työharjoittelussa liikuntaneuvojaopiskelijoita Lapin Urheiluopistolta ja tarjolla on kaikenlaista ylimääräistä liikuntaa, opastusta kuntosalin käyttöön sekä henkilökohtaista neuvontaa liikunta-asioissa. Tänään vuorossa oli kuntotestaus ja kehon rasvaprosentin mittausta ja olin aivan hämmentynyt ettei painoni ollutkaan noussut kilotolkulla, vaikka olenkin kohta kahden kuukauden ajan syönyt yhden aterian päivässä enemmän kuin normaalisti ja muu normaali urheilu ja liikunta on ollut lähes minimaalista.. No, kävinhän minä sunnuntaina Jäniskoskella kääntymässä ja tällä viikollakin pyöräillyt kouluun jo kahtena aamuna, että johan sitä siinä..