-->

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Čuoigâd Anarist

Tänä viikonloppuna olen ollut suurimmaksi osaksi Juutuanvaarassa Scandinavia Cup -hiihtokilpailuissa. Ilmoittauduin joku aika sitten kisatalkoisiin ja tulihan siellä useampi tunti päivässä vietettyä. Kisat tosin alkoivat lievästi sanottuna huonosti kun Ivalosta lainassa ollut työmaakärry syttyi torstaina tuleen ja paloi mukanaan lähes sata paria ruotsalaisten suksia.

Itse kisat sujuivatkin sitten perjantaista alkaen ihan hyvin. Lauantaina tosin oli pientä sählinkiä naisten sprintin yhden alkuerän ajanotossa mutta muuten kaikki sujui ihan mukavasti. Sunnuntaina hiihdettiin vielä naisten 15 ja miesten 30 kilometrin matkat. Laura Ahervo voitti naisten hiihdon, joten ihan hyvä päivä siinäkin mielessä.

Menneellä viikolla meillä oli Petterin taivutuskurssi 2, tosin Petterin osuus jäi hieman vajaaksi ja etäopetuksen varaan mutta itse kurssi oli kuitenkin ihan hyvä. Nyt on preteriti ainakin teoriassa opiskeltu ja voi siirtyä käytännön harjoitteluun.. Pari kolme lisämuuttujaa ja muistettavaa asiaa tuli mutta ehkä se tästä alkaa pikkuhiljaa sujua..

En olekaan tainnut koskaan sen tarkemmin kertoa inarinsaamen sanojen taivuttamisesta. Joten nyt kun preteritikin on sopivasti "hallussa" niin tässäpä esimerkki tietää-sanan taivutuksesta:

syödä - puurrâđ

Yksikkö:

syön – mun puurâm
syöt – tun puurah
syö – sun porá

Suomessahan ei kaksikkoa olekaan – eli kaksikko on vähän niinkuin monikko mutta koskee vain kahta henkilöä, esimerkiksi äidit käyttävät kaksikkoa luontevasti lastensa kanssa:

kaksikko:  
muoi porreen
tuoi purâvettee
suoi puurrâv


Monikko:
mij puurrâp
tij purâvetteđ
sij poreh


Preteriti eli mennyt aikamuoto taas menee jotakuinkin näin:

söin – puurrim
söit – puurrih
söi – puurâi
me (2) söimme – puuráim
te (2) söitte – puuráid
he (2) söivät – puuráin
söimme – puurâim
söitte – puurâid
söivät – purrii

Eli niin vokaalit kuin keskuskonsonantitkin muuttuvat, lyhenevät tai pidentyvät sanan ja persoonamuodon mukaan.. Hetkittäin hieman haastavaa siis.. Kielikorva toki kehittyy käytön myötä, minkä vuoksi olisi tietysti mukavaa jos televisiosta tai radiosta tulisi inarinsaamenkielisiä ohjelmia enemmän kuin vajaan tunnin verran viikossa.



maanantai 18. helmikuuta 2013

Aanaar peivikirje #008

Juvduu - 12.3.2013
Onne lâi vuossâmuš peivi kuhháás ääigi ko mist lâim anarâškielâ oppâtiijmeid. Peeter káidusmáttááttâs
sujâttemkurssâ álgij onne. Petter máttá mii Helsigist já mij čokkáp Anarist tiätturâin. SMK kiävttá iLinc-ohjelm, mii lii viehâ hyeni ko ij tuáimá Linuxist ollágin. Kale Adobe Connect váá lii pyeri ohjelm!

Taan peivi äšši lâi preteriti. Taan oho maŋa mun kolgâččij máttiđ čäälliđ maid tábáhtui ige aainâs váá maid táábáht. Mun jiem maašâ vyerdiđ tom.

Mun lam uussâm tääl jo kyevti  pargo, oovtâ SMK:st já nube Anarâš seervist. Itten must lii sahhittâllâm ton SMK pargo. Mut tot ij lahgin uásiäigipargo nuuvt ko ton koolgâi leđe, vâi mun jiem pyevti toho moonâ veikkâ sij mun valjiččijgin. Mun lam tääbbin opâmin kesimáánu räi. Ton maŋa mun jiem vala tieđe.

Tänään oli ensimmäinen päivä pitkään aikaan kun meillä oli inarinsaamen oppitunteja. Petterin etäopetustaivutuskurssi alkoi tänään. Petter opettaa meitä Helsingistä ja me istumme Inarissa tietokoneilla. SAAK käyttää iLinc-ohjelmaa, mikä on melko huono kun toimi Linuxissa ollenkaan. Kyllä Adoben Connect vaan on hyvä ohjelma!

Tämän päivän asia oli preteriti. Tämän viikon jälkeen minun pitäisi osata kirjoittaa mitä tapahtui eikä aina vain mitä tapahtuu. En malta odottaa sitä.

Loppuviikosta hiihdetään myös Scandinavian Cup -kilpailu Juutuanvaarassa, Inarin kirkonkylällä. Olen - tietenkin - ilmoittautunut sinne talkoisiin. Toimenkuvana on yhteyshenkilö, tarkoituksena toimia urheilijoiden ensimmäisenä kontaktina ja keksiä ratkaisuja heidän mahdollisiin ongelmiin. Toivottavasti mitään suuren suuria ongelmia ei ilmene. Jossain vaiheessa pitää varmaankin käydä tutustumassa tarkemmin kisa-alueeseen, jotta osaa edes opastaa ihmisiä oikeille laduille.. :-)

Huomenna jatkuu taasen etäopetuskurssi. Harmillisen aikatauluväärinkäsityksen tms. vuoksi Petter ei ole Inarissa ja tunteja pitävät sijaiset ja aina välillä Petter etänä ja osa tunneista on muutettu itsenäiseksi työskentelyksi. Huomenna tunteja pitää aamupäivällä Miina Seurujärvi ja iltapäivällä onkin itsenäistä työskentelyä. Saatanpa käydä Juutuanvaarassa vähän katsastelemassa..






keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Aanaar peivikirje #007

Na, maht mana? Takkâ koijâdmist, aaibâs pyereesthân tääbbin mana. Kiđđâ lii jo puátámin já olgoos lii viehâ čuovvâd. IJ taarbâš čuovâ ollágin ko mana škoovlân iđedist!

Munnuu - muu já Johanna - mediakuursâ fiilmâ lii vaalmâš. Ton nommâ lii Leŋgim. Tot lii kuvvim Paadar Puásuitáálust Solojäävrist. Into Paadar čáitá maht puásui leŋgimin. Fiilmâ lii kyehti miinuut kukke, ađai ij nuuvt kukke mutâ aaibâs pyeri nuuvttii. Itten já vástuppeeivi must ij lah nuuvt ennuv pargo ennig. Mun lopedij rähtiđ valjiittuv mii puáttee DVD já tot ij lah vala aaibâs vaalmâš. Já ain puátá rähtiđ váhá sovskammuuh.

No, miten menee? Kiitos kysymästä, ihan hyvinhän täällä menee. Kevät on jo tulossa ja ulkona on melko valoisaa. EI tarvitse valoa ollenkaan kun menee kouluun aamulla.

Meidän (kahden) - minun ja Johannan - mediakurssin filmi on valmis. Sen nimi on Valjastus. Se on kuvattu Paadarin porotilalla Solojärvellä. Into Paadar näyttää miten poro valjastetaan. Filmi on kaksi minuuttia  pitkä eli ei niin pitkä mutta ihan hyvä silti. Huomenna ja perjantaina minulla ei ole niin paljoa tekemistä enää. Lupasin tehdä valikon meidän tulevaan DVD:hen ja se ei ole vielä aivan valmis. Ja aina voi tehdä vähän karvakenkiä.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Skábmagovat 2013

Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali, järjestyksessään 15. Skábmagovat, oli ja meni aika vauhdikkaasti. Toisin kuin viime vuonna, jolloin lentelin festivaalia varten paikan päälle. Tällä kertaa ei ollut aivan samanlaista pakottavaa tarvetta nähdä kaikki mahdolliset esitykset, joten ihan jokaiseen näytökseen ei sitten tullut mentyä. Edellisvuodesta poiketen olin myös pieneltä osin mukana tekemässä festareita; kävin hakemassa Jason Rylen (mies ImagineNATIVE-festivaalin takana) lentokentältä, tarkastin lippuja yhteen näytökseen ja kokeilin parin lyhytelokuvan tekstitystäkin..

Festivaaleja edeltänyt viikko kului vaihteeksi karvakenkiä tehdessä. Tai oikeastaan enimmäkseen ensimmäisiä kenkiä paikatessa kun olivat pahukset alkaneet nivomaan ilmeisesti huolimattoman säilytyksen vuoksi. Karvakengät ovat aivan loistavat kengät mutta niistä huolehtiminen on kyllä tarkkaa puuhaa.. Kengät eivät oikein siedä vettä eikä niitä voi säilyttää kuten tavallisia kenkiä. Paras tapa säilyttää niitä olisi viedä ne yöksi pakkaseen (joko ulos tai pakastimeen) mutta jos se on liian hankalaa niin toinen ihan ok tapa on laittaa ne seinälle kuivumaan. Mikäli kenkiä ei saa roikkumaan mihinkään, kannattaa kenkiä säilyttää kyljellään mutta ei missään nimessä lämmitetyn lattian päällä..

Skábmagovatissa kävin katsomassa The Tundra Bookin. Aika hyvä. Dokumentti Kiirunasta ja kaupungin siirtämisestä kaivoksen päältä muualle ennenkuin koko kaupunki romahtaa kaivokseen ei tosiaan päässyt ihan samalle tasolle. Hetkittäin tuntui, että kolmen vuoden aikana tekijältä oli kadonnut niin alkuperäiskansat kuin punainen lankakin.. Samoin suuri pettymys oli dokumentti "Salaiset parantajat", jonka oli tarkoitus kertoa saamelaisista shamaaneista tai parantajista mutta valitettavasti ohjaaja oli katsellut hieman liikaa amerikkalaisia dokumentteja.

Näin vapaaehtoisena talkoolaisena pitää kiittää ruoka- ja kahvipalvelua, mikä oli erinomaista. Sajoksen taukotilassa oli ruokaa enemmän kuin kukaan jaksoi syödä.

Aurinkokin on alkanut paistella. Viime viikonloppuna – joka muuten kului rattoisasti Angelissa karvakenkiä ommellen –  aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta kahden päivän ajan. Lämpömittari tosin näytti samaan aikaan -30 astetta mutta jos ei siitä välittänyt niin ulkoilukeli oli mitä mainioin!

Menneen viikon ohjelmaan kuului – mitäpä muutakaan – karvakenkien ompelua. Muutamat kengät kun ompelisi ja oppisi tekniikan ja saisi hieman lyhennettyä tekoaikaa niin kenkiä saisi kyllä myytyä ihan mukavasti. Mutta pitää ehkä kuitenkin opetella tekemään kilinnahkalakki, niillekin on kysyntää ja tekeminen helpompaa. Materiaalihankinta on tosin hankalampaa..

Inarissa, kisataan reilun viikon kuluttua maastohiihdossa. Inarin Yrityksen järjestämä Skandinavia Cup pidetään Juutuavaaralla 22.–24.2. Ilmoittauduin – tietenkin – sinnekin talkoisiin ja näyttäisi pahasti siltä, että joudun yhdyshenkilöksi urheilijoiden ja kisajärjestäjän välille.. No, mikäpä sen mukavampaa, kunhan ei pahasti haittaa opiskelua..



sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Aanaar peivikirje #006

Skábmagovat lii monâmin. Mun lam tobbeen lamaš váhá poorgâm vástuppeeivi. Jiem nuuvt ennuv mutâ váhá kuittâg. Vástuppeeivi Sajosist lâi meid stuorrâmuš já pyeremuš konsert kuássin ko Mari Boine puáđij Anarân. Sun lavluij kyehti tiijme. Sajosist ij lamaš ollágin rijjâ saje. Mari maŋa masa puoh moonnâh Hotel Inari, kost lâi Ailu Valle. "Rantsust" lâi hirmâd ennuv ulmuuh meid.

Lávurduv eehid lâi Somby Hotelli Kultahovist. Somby lâi viehâ pyeri. Ij ollágin taggaar muusik ko mun táválávt kuldâlâm, mutâ nuuvt teikâ návt, pyeri Somby lii. Mun lijjim hirmâd vaibâm jieht ehidist já mun ferttij vyelgiđ pááikán masa tállân ko Somby nohái. Mun vyeijilim Kultahovist váhá maŋa koskâijjâ já ij-uvks poolisauto vuálgá muu tyehin já váhá maŋa copcij muu Siida peht. Mutâ luhhoost mun juuvâm tuše čääci, já nuuvt suoi lyestiv muu moonnâm.

Skábmagovat on menossa. Olen ollut siellä vähän työskentelemässä perjantaina. En niin paljon mutta vähän kuitenkin. Perjantaina Sajoksessa oli myös suurin ja paras konsertti koskaan kun Mari Boine tuli Inariin. Hän lauloi kaksi tuntia. Sajosissa ei ollut yhtään vapaata paikkaa. Marin jälkeen melkein kaikki menivät Hotelli Inariin, missä oli Ailu Valle. Rantsussa oli hirmoisun paljon ihmisiä myös.

Lauantaina oli Somby Kultahovissa. Somby oli melko hyvä. Ei ollenkaan sellaista musiikkia kun minä tavallisesti kuuntelen, mutta niin taikka näin, Somby on hyvä. Minä olin hirmuväsynyt eilen illalla ja minun piti lähteä kotiin melkein heti kun Somby lopetti. Minä lähdin ajamaan Kultahovista vähän jälkeen puolenyön ja eikös poliisiauto lähde minun perään ja vähän myöhemmin pysäytti minut Siidan kohdalla. Mutta onneksi minä juon vain vettä ja niin he päästivät minut menemään.