Skammâ lii puátimin

Kaamos on tulossa. Menneellä viikolla lounasaikaan auringon paistaessa sen tajusi kun aurinko ei enää jaksanut nousta kovinkaan korkealle. Päivän myös lyhentynyt melkoisesti, neljän aikaan alkaa olla jo melkoisen hämärää ja viikko sitten huomasin, että mikäli aikoo käydä viikonloppuna tulistelemassa makkaranpaistelun ja kahvinkeiton merkeissä niin ei kannata lähteä rämpimään muutamaa kilometriä lumihangessa iltapäivällä tai saattaa kaivata palatessaan otsalamppua..

Eilen illalla vietettiin Saariselällä Lapin Keittiömestareiden 21. Herkkupöytä-tapahtumaa. Tarjolla oli aika paljon herkullisia alkupaloja, maittavaa pääruokaa ja suussa sulavia jälkiruokia. Jätin useimmat äyriäisalkupalat väliin mutta siitä huolimatta alkupaloista arvioisin varsin onnistuneiksi seuraavat: savurautugalantine friteeratun suppilovahveron kera, lohipastrami, hiillostetut muikut pinaattipestolla, Sahramimarinoitu sinipallas, jänisterriini päärynäcompotilla, riimisuolattu poro Cumberland, hyytelöity poronkieli, tervamarinoitu marmorihärkä punajuuripestolla ja sipulihillokkeella, chili-mangopaahdettu hanhen rintafilee mango-porkkanachutneyllä sekä metso Granny Smith. Omaan makuun ei aivan yhtä loistavia mutta siltikin varsin hyviä olivat kylmäsavustettu hauki paprikaöljyllä sekä kuningasrapu-ohra makirulla soijahyytelöllä (soijahyytelö ei oikein iskenyt).

Parin kolmen alkupalakierroksen jälkeen oli aika siirtyä pääruoan pariin ja mestareiden loihtima ylikypsä hirven entrecôte paistoliemikastikkeessa ja taimen-korvasienimakkara bataatti-maa-artisokkaduchessen kera olivat aika hyviä nekin. Hirvi erityisesti oli aivan käsittämättömän pehmeää.

Parin tunnin jälkeen pääsikin sitten vihdoin jälkiruokien kimppuun. Henkilökohtaisiksi suosikeiksi osoittautuivat valkosuklaa-salmiakkituutti, toffee-karpalotuutti, kaarnikka-tuorejuustokakku (aivan mielettömän hyvää), anismarinoidut tuorehedelmät, puolukka-valkosuklaavaahto (vähintään yhtä hyvää kuin tuorejuustokakku), pistaasi- ja mustaherukkajäätelöt (erityisesti yhdessä nautittuna) sekä punajuurikaramelli suklaakonvehdin kuoriin rakennettuna. Ja lisäksi vähän kahvia. Jälkiruokien parissa viihtyi toisen ja ehkäpä kolmannenkin kierroksen verran.. :-)

Aanaar lii čuovjâd

Taannoisista kunnallisvaaneista pitänee myös sanoa sananen. Kokoomus teki Inarissa "persut" - tai oikeastaan pisti vielä vähän paremmaksikin - ja kasvatti kannatustaan edellisistä vaaleista 20 prosentilla ja nousi Inarin ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi 36 prosentin kannatuksella. Siis 36 %! Lapin perukoilla. Aivan käsittämätöntä.

Kokoomuksen ehdokkaat nousivat paikallislehdissä selkeästi esiin vastustamalla kunnan harjoittamaa liiketoimintaa ja aivan erityisesti Ski Saariselkää. Ski Saariselkä on Saariselän hiihtokeskus, joka on kokonaisuudessaan kunnan omistama. En tunne historiaa mutta ilmeisesti hiihtokeskuksen aiempi yrittäjä ei ollut kovin innokas toiminnan kehittäjä, jolloin kunta osti yrityksen ja on muutaman(?) vuoden pyörittänyt hiihtokeskustoimintaa. Tämä ei tunnu oikein sopivan ainakaan paikalliselle kokoomukselle ja ilmeisesti ei myöskään monille äänestäjille.

Tavallaan ymmärrän kritiikin toiminnan suhteen, koska kokoomuksen mielestä yritystoiminta kuuluu yrityksille eikä kunnalle. Mutta entä jos yrittäjää ei vain kiinnosta? Vaikea kuvitella Ski Saariselän olevan yrittäjälle minkään kultakaivoksen mutta kuitenkin tärkeä ellei jopa kriittinen osa Saariselän matkailua. Pääsääntöisesti Saariselälle tultaneen hiihtämään mutta kuinka suurella osaa perheistä vanhemmat tulevat hiihtämään ja lapset laskettelemaan ja mikäli hiihtokeskusta ei olisi, matkakohde olisikin esimerkiksi Levi?