Kolttaruokakulttuuria kokemassa

Menneen viikon piristys oli perjantaina ja lauantaina järjestetty kolttasaamelaisten perinneruokakurss, jolle siis - tietenkin - osallistuin ja jossa valmistettiin kahtena päivänä erinomaisen hyvää ruokaa. Niin hyvää jopa, että aloin vakavasti harkita josko sitä joskus viikonloppuisin ihan oikeasti kokkaisi jotain ruokaa..

Harmillista kyseiselle kurssilla osallistumisessa oli tietenkin se, että joutui jättämään väliin kilinnahkalakin (katso muutama mallikuva meitin koulun Jenni-Emilian blogista) valmistuskurssin. Kyseisiä lakkeja voi ostella parin sadan euron - tai vähän kalliimpaa - hintaan. Samoin ohi meni kanteleen valmistuskurssi ja Camera Borealis, missä olisi nähnyt ehkä maailman parhaita valokuvia pohjoisen pallonpuoliskon luonnosta. Mutta ei se mitään, elämä on täynnä valintoja ja olin sitä paitsi luvannut tulla kurssille kokkaamaan, joten mitäpä noita suremaan. Muutama muukin kurssi on viime aikoina jäänyt väliin kun ei ole ehtinyt kun on yrittänyt kynsin hampain roikkua kielivaunun perälaudassa kiinni ettei tipahda kyydistä.

Muutaman pakkasviikon jälkeen oli suorastaan outoa kävellä tänä aamuna ulos. Lämpötila oli yöllä noussut aavistuksen nollan  paremmalle puolelle ja koulupäivä alkoi pyöräilyllä "melko liukkailla" teillä pienessä tihkusateessa. Varsin jännää oli kuulemma ollut ajaa aamulla Ivalosta Inariinkin.. Taina sanoi lounaalla, että tämä oli ensimmäinen kerta kun pelotti omassa kyydissä.. No, lämpötila lähti taas lievään laskuun päivän aikana ja sade vaihtui taas lumeksi.

Jutaavan kirjaston etäluennoissa oli tänään vuorossa Erika Sarivaaran esitys Statuksettomista saamelaisista. Esitys pohjautui Erikan aiemmin julkaistuun väitöskirjaan. Asiaan perehtymättömille pikatiivistelmä mitä tarkoittaa statukseton saamelainen: statukseton saamelainen on henkilö, joka polveutuu saamelaissuvusta ja jota ei ole merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Mikäli on yhtään seurannut saamelaisia koskevaa uutisointia viime aikoina niin on saattanut hyvinkin saada käsityksen, että saamelaisyhteisössä käydään parhaillaan kovaa keskustelua siitä, kuka on "oikea" saamelainen. Nykyisen, vuodelta 1996 peräisin olevan saamelaismääritelmän ulkopuolelle jää melko iso joukko ihmisiä, jotka kokevat itse olevansa saamelaisia mutta joita Saamelaiskäräjät ei tunnusta. Samanaikaisesti muun muassa inarinsaamelainen yhteisökin on alkanut vaatia oikeuksia itselleen. Hauskana anekdoottina mainittakoon, että Matti Morottaja, inarinsaamen kielen elvytyksen Suuri Mies on sanonut, että jokainen, joka osaa inarinsaamea on saamelainen.

Mutta josko vielä muutaman lauseen saamea kääntäisi illan päätteeksi..