"Kaamos on täällä. Utsjoella aurinko laski viimeisen kerran pitkään aikaan eilen, Inarissa mahdollisesti tänään, paha sanoa kun viimeinen viikko on ollut sen verran pilvistä ettei aurinkoa ole muutenkaan näkynyt. Harmillista, olisi ollut kiva nähdä se viimeinen välähdys mutta katsotaan josko huomenna riittävän korkealle kiipeämällä näkyisi.."
No ei tullut kiivettyä korkeammalle mutta muutamana vähemmän pilvisenä päivänä näkyi kyllä aamupäivällä auringon nousu aikaan varsin ikimuistoisia taivaanrantoja vaikkei aurinkoa enää näkynytkään..
Viikko sitten viikonloppuna Sajoksessa oli erinomainen tapahtuma, meahcce-, guolásteaddji- ja duottasámit rs. metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n järjestämä Saamelaisten historia, elämäntavat ja kulttuuri -seminaari. Ylivoimaisesti suosituin seminaaritapahtuma mihin itse olen täällä tähän mennessä osallistunut, lähes 200 kuulijaa. Valitettavasti enemmän tai vähemmän sattumalta Sajoksen pääsali Dolla (tuli, nuotio) oli juuri seminaarin aikaan suljettu, joten käytössä oli pienempi monitoimisali, Dollagáddi (nuotion ympärys). Kiva kun tiloilla on merkitykselliset nimet.
Dollagáddi on mitoitettu hieman pienemmälle määrällä kuin mitä seminaarissa oli osanottajia, joten sali oli melko täynnä, mutta onneksi se ei menoa haitannut. Esitysten materiaalit ovat tulossa verkkoon myöhemmin, joten ei niistä nyt sen enempää. Seminaarin tarkoituksena oli valottaa saamelaisten historiaa hieman laajemmin. Mgdsamit rs. ajaa erityisesti statuksettomien saamelaisten asemaa ja hyvä niin.
Omalta osaltani kulunut viikko oli taas normaalin toiminnantäyteinen ja huipentui perjantaiseen peruskurssin kokeeseen (n. 4 tuntia), Saamelaiskäräjillä työskentelevän inarinsaamen kielimestarin, Ilmari Mattuksen eläkekahvisteluun ja illalla vielä norjalaisen saamelaisteatteri Beaivvášin Silbájávri-esitykseen, jonka teaser löytyy juutuubista:
Ilmari Mattus on merkittävä ja aktiivinen henkilö inarinsaamen elvytyksessä ja hänen voi ihastella vaikkapa lauleskelemalla tänä jouluna inarinsaamenkielisiä joululauluja. Tiedä vaikka joku ryhmä lauleskelisi jonkun malliksi.. Ensi viikolla selviää sitten miten hyvin - tai huonosti - syksyn oppi on mennyt perille. Annan mukaan kyseessä on kuitenkin oppimistilaisuus eikä maailmanloppu vaikkei tulos vastaisikaan omia odotuksia tai toiveita. Saapa nähdä.
Tiistai-ilta oli myös kulttuuria pullollaan kun Lapin Kamariorkesteri kävi Sajoksessa esittämässä musikaalisävelmiä vuosikymmenten varrelta. Aivan loistava konsertti ja yleisöäkin oli paikalla ihan mukavasti! Lauantai kului rattoisasti Inarin kirkonkyläyhdistyksen Turvapäivässä palomasemalla makkaraa paistellen ja vohveleita kahvinkeiton lomassa myyskennellen. Iltapäivällä sytytettiin myös valot kylän joulukuuseen. Tilaisuuksissa nähtiin pariinkin otteeseen paikallisten tiernatyttöjen esitys, joka oli ehkä paras tiernaesitys, mitä olen koskaan nähnyt.
Sunnuntaina kävin tutustumassa toiseen perinteiseen kyläaktiviteettiin: bingoon. Ja voipi olla, että tulee mentyä toistekin vaikkei tänään voittoja tullutkaan, sen verran hyviä palkintoja on tarjolla..,
Kuulumisten kirjoittelutahdin nopeuttaminen ei näköjään vielä tällä viikolla onnistunut, mutta se johtui ainakin jossain määrin kurssin loppurutiksesta, joka toivottavasti edes joskus kantaa hedelmää. Ikävä kyllä perjantain kokeen perusteella töitä pitää tehdä jatkossakin omalla ajalla melkoisesti ennenkuin verbien ja nominien taivutussäännöt pysyvät päässä ja tulevat hieman lähempää selkäydintä kuin tällä hetkellä.. Mutta, kuten Anna kannustavasti muistuttaa, matka on pitkä ja olemme vasta lähtösuoralla - ja siitä huolimatta mun sáárnum jo váhá ja jyehi peivi - teikâ jyehi okko - eenâb ko jieht. Ja ääntäminen paranee viikko viikolta, kuten perjantaina onnittelulaulutuokio Ilmarillekin osoitti. Joten ei kannata masentua ja koolgâm mušte: mun koolgâm adeliđ addâgâš olssân. Tot lii muu uđđâ mantra.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti