Kielimestarointia ja työharjoittelua

Nenetsituohityö – sokerikippo.

Toinen kielimestariviikko alkaa olla ohi. Itselläni kielimestarointi oli tosin enemmän työharjoittelua Varpun ja vähän lastenkin kanssa. Maanantai kului rattoisasti Sajoksessa istuskellen ja keskustellen ja tiistai nuorempien kielipesässä. Keskiviikkona vuorossa oli aamupäivällä isompien lasten kielipesä ja iltapäivällä tuohitöitä nenetsien opissa. Siinä missä aika edellisenä päivänä kului lapsille kirjoja lueskellessa, tämä aamupäivä sujui rattoisasti enimmäkseen erilaisia pelejä pelaillen. Toki hieman ihmeteltiin Afrikan villieläinten elintapojakin..

SAAK:ssa vierailulla olevat nenetsinaiset olivat varsin kivoja ja opettivat erilaisia sikäläisiä käsitöitä: perinteisiä tuohi-, verka-, helmi- ja sisnatöitä sekä luiden värjäystä. Kävin katsomassa tuohitöitä ja nehän vaikuttivat sen verran mielenkiintoisilta, että päätin liittyä joukkoon. Parin tunnin aherruksen tuloksena syntyi pieni sokerikippo ja bonuksena rannekoru.

Tuohityöt ovat loppujen lopuksi aika helppoja. Tuohet keärään kesällä, kun puun kuoressa olevat reiät ovat mahdollisimman pieniä, ja laitetaan talteen. Jäi hieman epäselväksi missä vaiheessa tarkkaan ottaen, mutta jotta työssä käytettävät tuohisuikaleet olisivat notkeita ja käyttökelpoisia, nenetsit öljyävät ne. Ihka ensimmäinen tuohityöni oli sen verran hyvin onnistunut, että näitähän voisi tehdä joskus myöhemmin enemmänkin, pitää vissiin ensi kesänä lähteä (myös) tuohimetsälle.. :-)

Kielimestariviikkohan koostuu virallisesti kahdesta "lähipäivästä" kielimestarin luona ja kolmesta itsenäisen työskentelyn päivästä, join on tarkoitus purkaa kahden päivän nauhoituksia ja tarinoita. Itsellenihän ei nyt sitten tullut tällä viikolla niinkään nauhoituksia mutta työpäiviä ihan yhtä paljon.

Torstaina oli ohjelmassa Ivalon kielipesään tutustumista. Anarâškielâ Servi rs:llä on yhteensä kolme kielipesää: kaksi Inarissa ja yksi Ivalossa. Samalla tuli käytyä katsastamassa autokin, tällä kertaa vain viikon verran myöhässä. Käytin auton tiistaina Hervikillä Kaamasessa huollossa. Hervik on kyllä ihan paras: auton vuosihuolto 75 e ja siitäkin puolet osia ja tarvikkeita. Ja muistinkin juuri etten ole muistanut laittaa Hervikin laskua maksuun, lâiba pyeri ete mun tääl muštim tom!

Perjantai oli teoriassa vapaapäivä mutta tavoilleni uskollisena istuskelin muutaman tunnin Sajoksessa koulumuistiinpanoja järjestellen ja siistien. Iltapäivällä Kia kutsui kahvihuoneessa käydessään kahville POSAKUn luokkaan enkä tajunnut, että tietenkin kutsuun liittyy taka-ajatus. Jouduin tietysti kauheaan ristikuulusteluun INSAKUn kielimestarijärjestelmästä. POSAKUllahan ei vastaavaa ole, vaan he käyvät työharjoitteluissa sen sijaan ja Outi kyseli Kian, Miikan ja Markuksen kanssa kaikkea mahdollista - pohjoissaamella tietenkin. Tätä viisitoistaminuuttista voisi muistella masentuen omasta surkeasta kielellä puhumisen taidostaan tai sitten iloisena siitä havainnosta, että ymmärsi suuren osan kysymyksistä ja Outin puheesta vaikkei ole tuntiakaan pohjoissaamea opiskellut. Ehkäpä se yhden jätskiannoksen arvoista on, taidankin käydä hakemassa iltateen seuraksi.

Viikonloppu onkin sitten ollut vähän rauhallisempi. Tänään olen lueskellut muutaman Kollepäddi -kirjan sadun ja pyörähtänyt ulkonakin. Suksia en tietysti vieläkään ole saanut jälkaan saakka mutta ehkäpä jo lähiaikoina.. Huomenna saattaisi olla hyvä päivä lähteä käymään Saariselällä mutta saa nähdä mitä sitä saa aikaiseksi..