-->

lauantai 8. syyskuuta 2012

Lávârdâh Jeerast

Lauantai. Viikon rauhallisin ilta Jeerassa. Samalla viikon ensimmäinen ja ainoa taukopäivä opiskelusta.


Ivalossa avattiin tänään virallisesti kaupungin uusi urheilukenttä. On nimittäin aika hieno. Kaupunginjohtajan avajaispuheesta selvisi 1,7 miljoonaa syytä upeaan lopputulokseen, mikä ilmeisesti jossain määrin vaikutti viiden vuoden valmistumisaikaan. Yleisöä tilaisuuteen oli saapunut aurinkoisesta säästä huolimatta hieman odottamaani vähemmän mutta ihan mukavasti silti ja mikä tärkeintä, kaakkua riitti kaikille.

Tilaisuudessa kukitettiin myös Kari Kyrö, paikallisen urheiluseura Inarin Yrityksen aktiivin Sauli Niinistön hänelle myöntämän liikuntaneuvoksen arvonimen johdosta. Kentällä tallusteli myös Kari-Pekka. En ollutkaan aikaisemmin ajatellut "K-P":n olevan Utsjoelta eli "ihan nurkilta" kotoisin. Oli lähellä etten käynyt kysymässä josko saisi sanoa päivää kädestä pitäen.

Ivalon reissulla selvisi myös ettei talvivarustautuminen välttämättä aivan hirveän kallista ole, talvipakkaset kestävän pilkkihaalarin saa reilulla satasella! Saman summan tai vähän enemmänkin joutuu tosin pulittamaan aidosta supikoiran turkishatusta eikä kunnon karvarukkasiakaan oikein edullisesti saa - ellei sitten tee itse iltakurssilla, niinkuin ajattelin tehdä, saa nähdä pääseekö ja mahtuuko kurssille.

Mutta ennen lauantaita oli tietenkin perjantai-ilta ja Staalon kaato Inarin Kultahovissa. Inarin Kultahovihan on toinen Inarin kirkonkylän hotelleista. Niillas Holmberg seurassaan Tanzanian tähti Andrew Ashimba, 22-Pistepirkko, Black Motor sekä Teho Majamäki. Eri yhtyeiden artisteista koostunut, varsin sekalainen seurakunta soitteli hieman vähäiselle mutta sitäkin innokkaammalle yleisölle kahden ja puolen tunnin ajan kappaleitaan. Musiikkityylit vaihtelivat afrikkalaisesta rytmimusiikista rankempaan rokkiin, mistä syntyi yllättävänkin mielenkiintoinen kokonaisuus.

Saamen kielen opiskelu herättää mielenkiintoisia reaktioita. Yksi toistaiseksi tuntematon nainen huikkasi joku aika sitten iloisesti "susta ei sitten tule saamelaista, muista se!", ja koska huikkaus ei kuulostanut millään tavalla vihamieliseltä en oikein osannut päättää mitä se tarkoitti. Viikko sitten toinen ihminen kysyi mitä teen ja ensimmäinen kysymys vastauksen saatuaan oli: "tuleekos sinusta nyt sitten saamelainen?". Ja viime perjantaina paikallinen hopeataiteilija otti asiakseen kertoa useampaan otteeseen kuinka turha tyyppi olenkaan ja kuinka hän vihaa tyyppejä, jotka eivät tee mitään. No okei, herralla oli toki promilleja eikä yhtään tiennyt mistä puhui eikä mielipiteellä välttämättä ollut mitään tekemistä opintojeni kanssa mutta mielenkiintoista yhtäkaikki.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti